KAUPPAMIEHET.

Tammikuun 1 p:nä v. 1873 oli Ristijärven kuntakokouksessa kysymys suostutaanko siihen, että joku perustaa kirkonkylään sekatavarakaupan. Päätökseksi tuli, että ei oteta. Syynä vastustamiseen oli luultavasti pelko, että kauppamies kaikenlaisen rihkaman kaupittelemisella vaan köyhdyttää paikkakuntaa. Että kaupasta tullaan ostamaan paljon sellaista, jota taloudessa välttämättömästi ei tarvita. Ehkäpä tämän lisäksi sillä, että kauppamies, asettuessaan asumaan aivan kirkon juurelle, voisi tuoda muassaan huonoja tapoja, jotka tulisivat turmelemaan yksinkertaisen ja paheista vapaan seurakunnan. Parin vuoden perästä, eli v. 1875, tulee kysymys kaupan myöntämisestä kuntaan uudestaan kokouksen käsiteltäväksi. Anoja on Hyrynsalmen lukkari Eeli Juntunen. Kunta tällä kertaa ei katsonut olevan syytä vastustaa. Olihan anoja tunnettu mies, syntyisin Ristijärven poikia, ja olipa takeita siitäkin, että lukkari Juntunen ei voisi kauppansa ohella edistää paheita.

Tämä lukkari Juntusen kauppa oli sitten kirkonkylän Aholassa vuoteen 1904 asti, jolloin se kokonaan lopetettiin. Kauppaa ensin hoiti joku Huotari vähän aikaa, sen jälkeen Ristijärven mies Matti Mikkonen, lopun toistakymmentä vuotta samoin Ristijärven mies Tuomas Härkönen, joka kuoli v. 1904, hoiti kauppaa kuolemaansa asti.

Alangon talossa oli vähän aikaa Hyrynsalmen miehen Perttu Juntusen kauppa. Juntunen teki vararikon.

Sitten oli samassa paikassa Kajaanista kauppias Bergh'in kauppa, hoitajana Ida Heikkinen, myöhemmin Frans Karjalainen.

Kun kauppias Bergh lopetti kauppansa, tuli sijaan A. Rimpiläisen kauppa Kajaanista. Rimpiläisen kaupan aikana vaihtelivat hoitajat usein. Tähän nimiluetteloon tulee Anni Niskanen, Tuomas Vilmi, I.V. Rainio, Heikki Komulainen, Soininen ja Matti Näsänen, kaikki muualta tulleita. Samassa paikassa yritti vielä Renne Korhonen Kajaanista pitää kauppaa, mutta se loppui pian.

Ida Heikkinen Bergh'in kaupasta erottuaan perusti oman liikkeen
Mikkolaan. Liike edelleen jatkui senjälkeen kymmeniä vuosia kun
Heikkinen oli mennyt naimisiin Frans Karjalaisen kanssa.

Roomunsanta ja Jaakko Kemppainen Kärkelän niemellä perusti myöskin oman liikkeen, ensin myyden vähitellen ilman verovelvollisuutta. Myöhemmin kirjoitettiin kauppa verolle ja alkuaikoina oli liikkeellä varma ostajapiiri.

V. 1901 toimeenpantu maamiesseuran yhteisostotoimet ja v. 1904 alkava osuuskauppa ovat osaltaan olleet kauppahommaan nähden suurena tekijänä.

Ei varmaan yksikään enää haluaisi palata v. 1873 oloihin tavaran välittäjiin nähden.