KUNNAN-MIEHIÄ.
Siihen aikaan kun Ristijärven kunnanhallinto oli Hyrynsalmen kunnanhallintoon yhdistetty, oli Ristijärven kunnan miehillä aivan pienet tehtävät. Veronkanto suurinta ja sekin mitättömän pieni. Kunta silloin ei tarvinnut paljon varoja, sillä vaivaishoito oli ruotilais- ja kiertolaisjärjestelmän pohjalla.
Sanotaan, että seurakunnan pappikin hoiti ensin kunnan virkailijain tehtäviä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun tietää, että kirjoitustaitoisia oi liioin ollut silloin saatavissa.
Vuosina 1871—76 oli jo kunnanesimiehenä kirjoitustaitoinen Jaakko Mikkonen Mikkolasta 70 markan vuosipalkalla. Jaakko Mikkosen kuoltua siirtyi esimiehen toimi Jaakko Oikariselle Onnenniemestä. Yli 20 vuoden oli sitten Jaakko Oikarinen kunnanesimiehenä 50 markan vuosipalkalla. Oikarisen kirjoitustaito ei suinkaan ollut loistava, mutta nimensä hän paperille kuitenkin kirjoitti. Kunnankokousten pöytäkirjat kirjoitti kunnan kirjuri, lautakunnan esimies ja kuka milloinkin sattui.
Vuodesta 1897 alkaen kolmivuotisjakson oli kunnanesimiehenä Jaakko Keränen Aholasta. Myöhemmin ei tällä Keräsellä ole ollut kunnanesimiehen vaalissa kannatusta.
Alkuaan lienee ollut kunnanesimiehen, lautakunnan puheenjohtajan ja kirjurin tehtävät samalla miehellä, sillä, kuten jo sanottu, tehtävät siihen aikaan olivat hyvin pienet. Kuitenkin jo Jaakko Mikkosen esimiehenä ollessa oli Lauri Keränen, Tuliniemestä, lautakunnan puheenjohtajana. Kirjurin ja kassamiehen tehtävät kuuluivat lautakunnan esimiehelle eli puheenjohtajalle. Palkkaa Keränen sai vuosittain 80 markkaa rahaa ja 3 kappaa jyviä kustakin talosta. Tätä palkkaa Lauri Keränen kuitenkin piti pienenä. Hän pyysi kunnalta palkankorotusta. Asia oli kuntakokouksen käsiteltävänä, josta on tehty näin kirjoitettu pöytäkirja:
"Kulutuksen mukaan vuonna 1871 pitettin Kuntakokos Ristijärven pappilassa Sinä 27 päivänä toukokussa jossa tummiteltiin mökkiläisten päivätyön tevosta tuliniemelle ja seurakunnan miehet pättivät Että varakkain mökkiläisten pitä tehä päivä omin Ruokisa ja Vähävarasten talon Rualla perttulin ja mikkelin välillä Elikkä rahassa 90 penniä taikka jyvissä puoli kappaa hampaista aina vuotelta ja jos Eivät tyty tähän pätöksen niin Savat valitta 30 päivän sisällä Kuvernörin.
Totistavat talokkaat.
Johan Korhonen Penjam Kemppainen ja Joonas Mäkäräinen ja Johan
Kemppainen ja Johan Mikkonen Jaakko Kemppainen ja Jonas Oikarinen."
Pöytäkirjasta ei käy selville, kenen esityksestä ja pyynnöstä tämä asia tuli kuntakokouksen käsiteltäväksi, mutta olettaa sopii, että sen oli antanut asianomainen kunnallislautakunnan esimies Lauri Keränen itse ja sai kokouksen, ehkäpä yksimielisen hyväksymisen.
Puheiden mukaan tämä kuntakokouksen päätös jäi vain paperille, sillä tällaiseen veronmaksuun eivät mökkiläiset tuntuneet olleen halukkaita, eikä tällä kuntakokouksen päätöksellä ollut ulosottomiehen perimispätevyyttä. Sanotaanpa eräänkin mökkiläisen tämän päätöksen johdosta arvelleen: "Jos minun pitäisi Tuliniemelle mennä päivätyön tekoon, niin kiviä kontillani kantaisin niitylle ja pellolle."
Tuliniemen Lauri Keräsen kunnan virkailijana oloaika supistui vain yhteen kolmivuotiskauteen, kun v. 1873 valitaan samaan toimeen talonpoika Kalle Tolonen Alangosta. Palkkaakin tuli tuntuvasti lisää, kun päätettiin maksaa 4 prosenttia kaikista perittävistä lainoista. Kalle Tolonen hoiti kunnan tehtäviä moitteettoman hyvästi ja erinomaisella tunnontarkkuudella vuosikymmeniä.
Tällä välin ilmestyy kirkonkylään uusia kirjoitustaitoisia miehiä, jotka ottavat kuntakokouksessa Kalle Toloselta viran pois, selittämällä, että tuo ylöskantoprosentti tulee kunnalle kalliiksi ja ylöskantaja rikastuu kohtuuttomiin.
Kunnan arkisto ja rahavarain hoito siirretään Joona Mikkoselle Mikkolasta, 100 markan vuosipalkalla hoidettavaksi. Kirjurin tehtävät taas tulevat Esko Kemppaiselle Tenämän mäestä. Kolmivuotiskaudeksi oli asiat näin järjestetty ja aikanaan tulee arvostelu tämän ajanjakson toiminnasta.
Kaupanhoitaja Tuomas Härkönen hoitaa tämän jälkeen näiden edellisen, kahden miehen tehtäviä, eli kokonaisuudessaan kunnallislautakunnan esimiehen tehtävät. Tuomas Härkönen kirjoitti kaikki asiat hyvästi paperille ja oli omintakeinen ajattelija. Olisi muutoinkin pidetty paikkakunnan etevimpänä miehenä, ellei tuo valitettava oman maan profeetta-käsite tässäkin olisi saanut määrätä.
Ei liene ennenaikaista myöskään mainita kunnallislautakunnan tehtävien siirtymisestä Tuomas Härköseltä Antti Oikariselle Putkolasta, joka Kalle Tolosen jälkeen on toimessa pisimmän ja samalla tunnustusta ansaitsevan päivätyön tehnyt. Samoin Lauri Keränen Karhulasta, on kuntakokouksen puhemiehen tehtäviin ollut kelpolailla perehtynyt.. Sanotaan Kusti Kemppaisen, "Muurari-Kustin", myöskin kerran hoitaneen kunnan tehtäviä. Se oli kaiketi silloin, kuin Kemppainen sai perintöosansa Eskolasta ja lähti maailmalle. Kirjoitustaitonsa vuoksi olisi Kemppainen ollut tämän tehtävien tasalla, mutta, kuten sanotaan, häntä enemmän miellytti silloin tukkijätkän kiertolaiselämä ja niin jätti kunnanvirkailijan tehtävät toiselle miehelle. Kemppaista nimitettiin jonkun aikaa tämän jälkeen "kunnattomaksi Kustiksi".
Kunnallislautakunnalla, ainakin myöhempänä hallituskautena, ovat olleet apuna n.s. kylän piirimiehet. Nämä piirimiehet on aina vaihdettu kolmivuotiskauden jälkeen, jos on kylässä ollut vara vaihtaa ja jos entinen ei erittäin halukas ole ollut pitämään toimestaan kiinni. Useinkin ne ovat osoittautuneet haluttomiksi senjälkeen kun aikansa ovat palvelleet. Poikkeuksen tästä kuitenkin teki kerran Mustavaaran kylän piirimies Samuli Heikkinen, "Vihin Samppa". Hän päinvastoin olisi pitänyt loukkauksena, jos piirimiehen toimi olisi siirretty jollekin toiselle. Kokouksissakin kulkemaan oli Samuli moitteettoman uuttera. Kun kokouksessa Samulin piti jotakin esittää, lähti se aina alkuun sanasta: "Tuota ny…". Tämä toisia huvitti.
Talon kunniallisen vanhuksen päiviä ei Samuli saanut nähdä, sillä vävypoika hävitti Samulin elämän niin, että täytyi ikänsä viimeiset päivät maata kunnan vaivaishoitolaisen halveksitulla ravatilla.