PERTTULIN KIRKOLLA.
Ei joulu, pääsiäinen eikä juhannus vedä perttulille vertoja Ristijärvellä. Se on aivan suotta aikojaan muodostunut jonkunlaiseksi kansanjuhlaksi. Mitään syytä siihen ei näytä olevan. Onhan se vain aina ollut ja edelleen on pappien kesäsaatavain kantopäivä, tosin lauvantaina. Kuten luonnollista, on silloin joka talon ja joka mökin isännällä kirkolle asiaa. Pisimmiltäkin perukoilta tulevat isännät, silloin kirkolle vasikannahka kainalossa ja voihulikka toisessa kädessä. Ja kun ennen vanhaan otettiin perttulina rippiväkeä, oli usein emännätkin mukana. Näin ollen jo tästä olisi muodostunut suuri ihmisjoukko, vaan sen lisäksi tulivat kirkolle ja vieläkin tulevat aivan kaikki kynnelle kykenevät nuoret ihmiset, ei ainoastaan omalta kirkolta, vaan sen lisäksi suuret laumat ulkopitäjäläisiä. Ja vielä lisäksi tuli ennen vanhaan voinostajia aina Oulusta ja Torniosta asti. Kajaanista tuli vehnäsen myyjiä, sillä oman paikkakunnan leipurit eivät kyenneet leipomaan vehnästä niin paljon ja hyvää kuin perttulina tarvittiin.
Yhden ainoan kerran tuli joku sirkusseurue ja vuokrasi Aholasta pirtin näytöksihän varten. Rovasti Lönnrot ei tykännyt tästä hommasta. Rippisaarnansa ohella varoitti ihmisiä menemästä sinne. Lähettipä sanan seurueen johtajalle, että on passinsa näytettävä pappilassa. Silloin näet ei ollut poliisia ja vallesmanni oli Hyrynsalmella. Seurueen miehet näyttivät passinsa rovastille ja saivat näytäntöjään jatkaa yhdeksään asti lauvantai-iltana. Silloin kunnan esimies kävi ilmoittamassa että näytännöt on lopetettava paikkakunnan levolle rupeamisen ajan mukaan. Ja se lopetettiin. Sisäänpääsymaksu oli 25 p. kertakäynniltä ja 50 p. koko illan oleskelusta. Viidenkymmenen maksajille painoi ovenvartia merkin paidanhihansuuhun musteleimasimella.
Perttuliksi usein ovat niinikään salaviinan-kauppiaat lyöntäneet tiensä
Ristijärvelle. Sekin on aivan ikivanha tapa.
Jos ihmisiä on paljon ja joku juopunutkin mukana, ei useinkaan elämä pääse sietämättömän rajuksi. Itsensä hillitsemiskyky kullakin on tavallisen suuri. Läpi yön kyllä tavallisesti on liikettä, pimeässäkin on kulkijoita. Pirtistä pirttiin käy matka. Uteliaisuus vetää tirkistämään mitä missäkin näkyy. Poikaviikarit ne tätä tekevät.
Jo vanhoista ajoista asti oli ollut tapana että Ristijärven perttuli on viikkoa jälkeen tavallisen. Se oli siitä syystä, että Ristijärven pappi tavallisena perttulina kävi aina Hyrynsalmella kesäsaataviaan perimässä ja Hyrynsalmen pappi vuorostaan tuli sitten Ristijärvelle. Sitten Hyrynsalmen kirkkoherra Snellman otti tavakseen periä Ristijärvellä viikkoa aikaisemmin tavallista. Mutta kun tämän tiesivät vain Ristijärveläiset, tulvi vielä viikkoa jälkeenkin tavallisen ulkopitäjäläisiä ja muita kaupustelijoita ja tekivät väkirynnäköllä näin ylimääräisen perttulin.
Ennen vanhaan joka emäntä perttulin aikana kirkolla pestasi piian jo tulevaksi vuodeksi. Myöhemmin tämä tapa on jäänyt pois.
Perttulimiehillä aina ennen oli tavallista paremmat eväät. Olihan rieskaa, piirakkaa, voita, linnuntäkkä ja sen lisäksi juustoleipä. Perttuliksi emännät paistoivat paljon juustoleipiä. Pitihän se olla rengille ja piialle, vieläpä isännälle eri päällinen. Sitäpaitsi molemmille papeille vietiin juustoleipä hyvitykseksi. Se ei kuulunut palkkasaataviin. Se annettiin vain mieluisille papeille. Jos oli mielestä joku pappi huono, jäi se ilman.