38. RUNO
v. 8. Pohjolan emännällä oli muitaki tyttöjä; k. XIII: 3-6.
vv. 16-18. Sanomat silloin eivät kulkeneet väleen, jonka tähden Pohjolan emäntä ei vielä ollut tietoa saanut tyttärensä useampia kuukausia (k. XXXVII: 9, 10) sitä ennen tapahtuneesta surmasta.
v. 21. Puhuttelee kaunistus-sanoilla, paremmin toista suosittaaksensa.
vv. 39, 40. Yhtä jos olisin metsän pedoille tyttäreni työntänyt.
vv. 41, 42. Hylättäville kosijoille usein tahallaan annettiin loukkaavia sanoja.
vv. 46-48. Tytöillä itsellänsäkin oli valitsemisen valta; k. XVIII: 225, 226.
vv. 47, 48. Hyvä-onnisen emännän päiville; k. III: 273, 274, VIII: 27-30.
vv. 51-56. K. vv. 41, 42.
vv. 67, 68. Jalkojaanpa vaan taisiki liikuttaa, seppo kun oli käsivartensa vartalon ympäri lyönyt; k. XXXV: 51, 52.
vv. 70-72. Ilkastellen toisen uhkausta.
vv. 77, 78. Muistuttaa voivan itsensä kalaksi loitsia; k. VIII: 137-138, XVI: 131-134, XXVIII: 20, 21.
vv. 81, 82. Uhkaa samassa hauviksi muuttaita ja takaa ajamaan lähteä.
v. 91. Jäniksellä usein kuvataan kova-onnista, turvatonta. Koki mielen taiten suututtaa Ilmarista, jos eikö sitte suuttuneena heittäisi häntä.
v. 95. Uusi kylä taisi olla paikan eri nimi.
v. 99. Kylän asukas taikka joku toinen matkamies.
v. 102. Taisipa vielä Ilmarisen herättyäki kisata ja hilastella tytön kanssa.
v. 107. Semmoisen riehkinän, kun tytöllä oli tuntemattoman miehen kanssa, arveli lokille paremmin sopivan, ja sentähden loitsei hänen lokiksi.
v. 124. Kahta sen vertaa, kun tavallisesti.
vv. 131-133. Varakkaassa talossa pitääki tavaraa olla sekä jokapäiväisiksi tarpeiksi että muille myydä ja säästöön panna; k. X: 226-228 ja 231-234.
vv. 138, 139. Ei tarvitse huolta pitää kynnöstä ja kylvöstä, eikä myös kasvusta surra.