EI KOSKAAN.
I kuvaelma.
Karjanen: Minulla on vakinainen virka kaupungin palveluksessa. Oma osakehuoneisto. Olen raitis, vaikka on kieltolaki. Tahdotteko tulla vaimokseni?
Lea: Kyllähän — mutta kysykää ensin isältäni.
Karjanen: Isältänne?
Lea: Niin, minulla on isä.
Karjanen: Tietysti. Tiedän. Mutta miksi häneltä kysyttävä?
Lea: Olen luvannut, etten mene naimisiin ilman hänen suostumustaan.
Karjanen: Jahah. Milloin sopisi käydä?
Lea: Huomenna. Osoite…
Karjanen: Kulmakatu 27, porras C, kolmas kerros, asunto 14.
Lea: Kuinka sen tiedätte?
Karjanen: Sattumalta.
II kuvaelma.
Lea: Isä, tänne tulee tänään eräs hra Karjanen.
Isä: Karjanen!
Lea: Hänellä olisi tavattoman tärkeätä asiaa.
Isä: Tottakai, tottakai! Lähdenpä äkkiä tieheni!
Lea: Älä… mikä sinun on?
Isä: Hyvästi, hyvästi! Sano, että olen matkoilla. Maaseudulla. Tulen kotiin vasta yöllä. (Kiireesti ulos.)
Lea: Isä! Isä!
III kuvaelma.
(Seuraavana päivänä.)
Karjanen: Onko isäsi tänään kotona?
Lea (varmasti). Hän tulee päivälliselle näihin' aikoihin.
Isä (tulee eteiseen).
Lea: Isä, täällä on nyt herra Karjanen. Hän
Isä: Karjanen! (Häviää nopeasti ulos.)
IV kuvaelma.
(Seuraavana päivänä.)
Karjanen (soittaa ovikelloa).
Isä (avaa): Ai, helkkari!
Karjanen: Minä vain pyytäisin kysyä…
Isä: Tulkaa huomenna! Tulkaa kaikin mokomin vasta huomenna! Tänään ei mitenkään sovi! (Paiskaa oven kiinni.)
V kuvaelma.
(Seuraavana päivänä.)
Lea: Isä, miksi et tahdo tavata herra Karjasta? Se olisi niin tärkeätä. Hän tahtoisi…
Isä: Minä tiedän, minä tiedän! (Ovikello soi.)
Lea (menee avaamaan).
Karjanen: Päivää. Onko isäsi nyt kotona?
Lea: On. Sisään. (Astuvat sisään.)
Karjanen: Missä… missä…?
Lea: Hyvänen aika, mihin isä on kadonnut!
Karjanen: Ikkuna auki. Paennut sitä tietä.
Lea: Mitä tämä merkitsee? Tässä on jotakin salaperäistä.
Karjanen: Rakas Lea, minä pelkään ja aavistan, että toivoni raukeaa tyhjiin.
Lea: Taivaan tähden! Miksi?
Karjanen: Minä olen kaupungin veronkantomies. Minä en koskaan saa tavata isääsi.