XX.
Korpijoen osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana oli Iisakki ja Kolmon uuden kaupan Rietula, mutta aviopuuhat olivat vieneet miesten ajan ja ajatukset niin, että tuskin kertaakaan joutivat kokouksissa käymään ja sitäkin vähemmin valvomaan kaupan asioita. Kauppoja hoitivat kirjanpitoa taitamattomat miehet, varsinkaan Nuusperi Korpijoen puolella ei ollut ollenkaan perillä kirjanpidosta.
Mutta miehet ajattelivat, että kunhan saadaan emännät taloon, niin sitten joutaa paremmin pitämään kauppojen asioita silmällä.
Kylien välit olivat käyneet yhä kireämmiksi.
Miksi meni Iisakki kosimaan Möttösen Taavaa ja miksi Rietula ei tyytynyt oman kylän naisväkeen, vaan otti Miirun Eedlan? Kumpainenkin heistä oli tehnyt rikoksen, jota eivät kyenneet sovittamaan. Rietulaa haukuttiin jo aivan omalla pihallaan ja Iisakille sateli pistopuheita korpijokelaisilta.
Miirun Eveliina, kuultuaan, miten pappilassa oli käynyt, oli nostanut kauhean elämän ja uhkasi nyt edelleen vävypoikaansa. Ja tavattuaan eräänä päivänä Iisakin maantiellä, alkoi pauhata:
— Siin' on mies, kun antaa morsiamensa toiselle? Kaikki lampaat ne vielä eukkoa itselleen honikoivatkin! Eikö sinulle emäntä kelvannut muualta, kun piti Kolmon puolelta mennä hakemaan.
Iisakki hymähteli ja virkkoi:
— Eedla ei ollut sallittu minulle. Ja eikö ne vaimonpuolet liene yhtä kärtyisiä ja suulaita Korpijoenkin puolella.
Rietulalta kyseltiin röyhkeästi, että milloinka hän tuo sen "variksen pelätin" sieltä Miirusta. Rietula kirosi ja sanoi tuovansa silloin kun tahtoo ja ettei hänen asiansa kyläläisiä liikuta.
Ja siihen se aina kerrakseen loppui, mutta sopivassa tilaisuudessa alkoi uudelleen.
Mikkolassa valmisteltiin suurenmoisia häitä. Äkäinen sonnikin oli saanut kuoliniskun ja kirkonkylästä haettiin keittäjä ja paistaja.
Kun Rietulassa kuultiin Mikkolan häävalmistuksista, päätteli isäntä, että kahta komeammat hän laittaa Eedlan tupaan tuliaiset.
Kyläläiset seurasivat jännityksellä kumpaisenkin talon häävalmistuksia. Suutari Horttanainen julisti itselleen ja akalleen useita päiviä kestävän paaston saadakseen nauttia Rietulan juhlaruuista perusteellisesti.
Kunhan vaan häät olisivat jo piankin joutuneet.