— Eikä teillä, paappa kulta, taida olla se kirstunpohja kovin raskas?
Tähän ukko vain myhäili:
— Eihän se täysi kukkaro kalise, eikä minun rahoissani ole ennenkään lanttia nähty.
Siihen päättyi keskustelu matkarahoista.
Paapan kanssa emme olleet koskaan puhuneet siitä, millä tavalla tutkimusmatka oli toteutettava. Kerran vain, kun puhe kallistui sinne päin, sanoi paappa:
— Kyllä rahalla saa ja hevosella pääsee.
Siitä luulimme ymmärtävämme, ettei kokenut ystävämme katsonut isänsä hiihtoretkeä parhaimmaksi tavaksi lähteä nevan salaisuuksia tutkimaan. Tiesimme, että ukolla oli rahaa tallessa. Ajatteliko hän vanhoilla päivillään ostaa hevosen ja lähettää meidät hevosella, iso heinähäkki kuormana, usvapatsaan salaisuutta tutkimaan? Semmoinen matka voisi onnistua, jos varhain syksyllä tulisi kovia pakkasia ennen kuin suuret talvilumet tulivat. Hevosmatka ei olisi sellaisella säällä mahdoton. Patsas ainakin olisi silloin aina näkyvissä. Mutta ken tietää, minkälaiset ilmat Luoja on ensi talveksi säätänyt? Meillä oli aivan omat meininkimme matkan toimeenpanosta. Mutta siitä myöhemmin.
IV.
Kesä ja syksy kului uudisviljelytyössä. Kun työ ensimmäisten syyspakkasten tullen päättyi, oli Matilla ja minulla vielä koko joukko markkoja jäljellä, vaikka olimme teettäneet hyvät talvivaatteet ja ostaneet kirveet ja sahat sekä pyssyt. Isäntä, joka oli itse kelpo pyssymies, ei mitenkään vastustanut asekauppaamme. Päinvastoin hän auttoi meitä saamaan kunnolliset aseet. Suusta ladattavat pienireikäiset luodikot ne vain olivat, mutta tarkat, ja lukot olivat parasta tehtaantekoa. Isäntä neuvoi meitä, että minkälaiset pyssyt ikinä tulemme ostamaan, lukot olkoot aina semmoiset, ettei niitä koskaan tarvitse korjata. Ja siinä ajatuksessa taisi isäntä olla oikeassa.
Paappa, joka koko kesän oleskeli meidän kanssamme ja myös voimiensa mukaan auttoi töissä, puhui useita kertoja hevosen ostosta. Me käänsimme aina puheen leikiksi ja pelotimme sillä, että ihmiset rupeavat pitämään häntä ikähulluna. Kerran ukko kuitenkin puolisuutuksissaan kysyi, oliko meillä aikomus kontata nevan yli vai miten aioimme lähteä matkalle.
Nyt oli pakko vanhukselle selittää, miten olimme ajatelleet toteuttaa matkamme.