— Siinäkö kaikki?
— Tietenkin kaikki. Kertovat vähävenäläiset, että tässä, muka Galotshja-Skeljassa muinoin asui rosvo, nimeltään Bulavin — No niin, vähänkö ne tyhmät vähävenäläiset rupattavat. Et jouda kaikkea kuulemaankaan.
Minä oikein vavahdin kärsimättömyydestä.
— Kyyhkyläinen, Jemeljan Ivanovitsh, kertokaahan. Rakas, kertokaa Bulavinista —
— Mitäs siinä on kertomista? — vanhus murahti ja ryhtyi imemään lyhyttä piippunysäänsä. — Mitäs siinä on kertomista? No, elipä täällä, muka, se sama Bulavin ja rosvosi. Hän oli ennen Pugatshovin joukkueessa, vaan kun Pugatshov saatiin kiinni ja vietiin Moskovaan, niin Bulavin siirtyikin tänne Jaik-joen varsilta. Hän keräsi ympärilleen joukon samanlaisia rohkeita reimapoikia kuin hän itsekin oli ja rupesi siitä ryöstämään kristittyjä ihmisiä ja tekemään väkivaltaa. Hän oli, sanotaan, jokaista petoa julmempi, eikä raadellut ja polttanut yksistään puutteen tähden, vaan noin vain — huvikseen — Kovin hän piti verestä. Köyhiltä ihmisiltä Bulavin itse omalla kädellään hakkasi pään, vaan rikkaita pyrki sitä ennen vielä kiusaamaankin, Hyökkääpä hän, esimerkiksi, tilanomistajan kartanon kimppuun, polttaa sen tuhaksi, ryöstää, ja sitte käskee pistää isäntäväen, miehen ja vaimon paaluun, ja vielä rinnatusten, ja vielä kasvotkin vastatusten. "Ihailkaa, sanoo, toisianne, kallis isäntäväki" — Sellainen se oli kauhea peto — Vaan eipä voitu häntä mitenkään saada kiinni, vaikka tsaarin sotajoukot kulkivat jos miten monasti häntä takaa-ajamassa — Oli eilen täällä, vaan nyt ei enää ja jäljetkin hävinneet — Sillä talonpojat pelkäsivät häntä pahemmin kuin kuolemaa eivätkä uskaltaneet häntä ilmiantaa.
— No eikö häntä saatukaan kiinni?
— Ei, kyllä sitte saatiin. Tyttö hänet petti. Rakastui hän tyttöön, täkäläisen myllärin tyttäreen, ja varasti hänet kotitalostaan. Vaan tämä tyttö ei tahtonut lähteä suosiolla. "Sinä, sanoo, olet pahantekijä ja lihaksi tullut perkele, ja kristitty veri on kuivettunut sinuun hamaa päälakea myöten" — No, hän ei mitenkään kuunnellut tyttöä — otti väkisin. Silloin tämä sanoikin hänelle: "Et sinä tahtonut minua sääliä, vaan turmelit minun neidon nuoruuden ja kauneuden, niin katso siis, sentähden en minäkään sinua sääli." Ja niin tekikin. Kerran, kun Bulavin poikineen juopotteli juutalaisen luona kapakassa, lähti tämä sama myllärin tytär everstin luo, joka oli määrätty takaa-ajoon, ja ilmaisi kaikki. "Kas tuolla, sanoo, tuolla noin hän on, meidän kirkas haukkamme, menkää ja ottakaa hänet." No, sotamiehet tietysti heti ympäröivät kapakan ja sytyttivät katon palamaan, ja heti kun Bulavin hyppäsi ulos ikkunasta heittivät he verkon hänen päälleen ja sitoivat hänet kiinni. Sillä muulla lailla ei kukaan uskaltanut häntä lähestyä. Niin. Niinpä he hänet sitoivat, kyyhkyläisen, ja lähettivät sidottuna Moskovaan, ja Moskovassa pyöveli hakkasi häneltä ensin kädet, sitte jalat ja vasta lopuksi pään. Mutta jäännökset poltettiin roviolla ja tuhka siroteltiin kaikkiin neljään ilmansuuntaan —
Vanhus vaikeni. Alkoi sarastaa. Tämä huomattiin siitä, että auer tuli hiukan harmahtavaksi, ja toisella rannalla hevosten luona minä saatoin jo erottaa kolme vatsallaan makaavaa talonpoikais-lasta. Jemeljan Ivanovitsh kiihottui äkkiä, ja painautuen minun puoleeni alkoi puhua matalalla pelästyneellä äänellä:
— Vaan sepä ei olekaan totta, että hänet Moskovassa teilattiin, sillä Moskovaan ei tuotu häntä, vaan jokin muu kasakka. Vaan itse Bulavinille Herra mietti toisen rangaistuksen — Sanotaan, että Jumalan enkelit ottivat rosvon käsivarsilleen, veivät ulos tulesta ja sulkivat syvään maanalaiseen luolaan, lähellä Galotshja-Skeljaa — Ja täytyypä Bulavinin siinä luolassa (vanhuksen ääni kävi yhä salaperäisemmäksi) istua viimeiseen päivään saakka — Rautaketjut ympäröivät hänen ruumistaan, ja pitkän pitkä keltamahainen käärme yötä päivää jäytää hänen sydäntään — vähävenäläiset, jotka ovat ajaneet sivu, sanovat toisinaan kuuluvan, miten Jumalan kirooma rosvo vääntelehtii maan alla ja kalistelee ketjujaan — tahtoo yhä ne murtaa —
Kylmä kauhu virtasi äkkiä aaltona ruumiini läpi ja nosti hiukset pystyyn päässäni. En uskaltanut kääntyä ympäri.