Ahven kutee "siin' haukien kans' yhless'".
Salakka kutee kolmasti, kesäkuun alkupuolella, kun suopursu kukkii, 8 viikkoa sen jälkeen, kun ruis hedelmöi, siis Juhannuksena ja heinäkuun keskipaikkeilla.
Lahna kutee myös kolmasti ja jotenkin samaan aikaan kuin salakka. Niiden nimitykset ovat tähkälahna (ruis tähkällä), hedelmälahna (ruis hedelmöi) ja valkenemislahna (ruis valkenee heinäkuulla).
Säynävä nousee Eerikin päivän tienoilla jokiin.
Made kutee helmikuussa, mutta "Heikin päivästä rysät vetien".
Kiiski: "kiiski kutee joka kalan kanss'".
Ankerias nousee hernemaihin, joissa se syö hernekasvien kukkia. Tosi tarinana kertoi ukko, että ankerias Virmailassa meni kerran saavin alle ja "teki poikaset"!
Hauki kutee "kahlen puolen vapunpäivää".
"Kirshauit" ovat pieniä eivätkä kude, vaan nousevat muuten rannoille lämmittelemään.
Onkiminen onnistuu parhaiten läns'päivä- (lounainen), murkina- (kaakko) ja etelätuulella. Hyvän tupakan sylki on eduksi, samoin, jos pahlaimella lyö veteen. Kala silloin "meinaa, että siell' on toisia syömäss' ja menee sinne kanss'!" "On kuni kuhtu kaloille". "Uimamiehen kantapään takana on jäävelist' kaloja." Madoista ovat "savimadot" parhaimmat, s.o. sellaiset onkimadot, jotka on löydetty savimaasta.