Tätä hyväksi käyttäen ei tarvita muuta kuin "piikkiheinästä" (sarasta) tehty ansa eli silmukka, joka hiljalleen viedään pään kautta kalan ruumiin ympäri ja sitten äkkiä kiskaistaan kala ylös.
Pikkupoikana niitä sillä tavalla pyydystettiin paljon. Kuului kuitenkin asiaan, että hauki loihdittiin liikkumattomaksi vihellyskonsertilla.
Tällöin se luottaa aivan erinomaiseen, vihertävään, poikkiviivaiseen ja täplikkääseen suojelusväriinsä, joka vaihtelee veden värin mukaan.
No niin, Annan raitainen, pitkäkuonoinen haukipoju päästettiin siis nyt juhlallisesti kotilähteeseen. Siellä se sitten eli ja ruokittiin kotieläimenä kokonaista viisi vuotta. Kuudentena sattui, että vesi Päijänteessä oli niin korkealla, että se nousi lähteen arkun yli ja pitkäkuono karkasi väljemmille vesille. Se oli silloin lihava ja hyvinvoipa ja noin kyynärän pituinen.
Ravintoonsa nähden oli elättihauki koko lailla kaikkiruokainen. Lapset syöttivät sille m.m. kaloja, kastematoja, kaikenlaisia toukkia, leipää, vieläpä marjojakin, joita se hyvällä halulla ahmi.
Tämän yhteydessä mainittakoon, että hauki pyydystää paitsi kaloja, sorsanpoikasia, pienempiä nisäkkäitä ja matelijoita. Erikoista herkkua näyttävät sille olevan lihavareidelliset sammakot.
Hankkiakseen hauille vähän vaihtelua avattiin lähteen kanteen aukko, joka johti pienemmälle tulvavesialueelle sen ulkopuolella. Siellä se loikoili pitkät ajat auringon paisteessa. Omituista kyllä, se oppi tuntemaan kotiväkensä niin hyvin, ettei se niitä pelännyt, mutta jos outo läheni lammikkoa, pakeni se nuolen nopeudella aukon kautta turvalliseen lähteeseensä. —
Toinen tapaus koskee aivan toisenlaista villiä eläintä, varpushaukkaa.
Varpushaukka on kuten tunnettu sangen yleinen ja laajalti levinnyt, rohkea ja vahingollinen haukka, joka on kaikkien pienempien lintujen kauhu ja rohkeasti ahdistaa suurempiakin lintuja kuten peltokanoja, kyyhkysiä, nuoria teeriä y.m.
Saaliinsa se yllättää äkkiä ja pyydystää viekkaasti hyökkäämällä sen kimppuun jonkin suojan, kuten pensaan, pinon, aidan tahi kiven takaa.