"Olisihan siellä edes wisti-klubi."
"Sinulla nyt ei ole halua eikä mieltymystä mihinkään muuhun kuin siihen korttisotaasi."
"Se onkin toista kuin täällä maalla vetelehtiminen. Siihen saattaa oikein kokonaan kiintyä. Ja siinähän on koolla kumppanejakin, joiden kanssa sopii keskustella."
"Ikään kuin te muusta keskustelisitte kuin korteista. Ei, hyvä Viktor, pitää olla vähä mieltymystä johonkin oikeaan työhön, joka hyödyttää. Silloin pysyy mieli raittiina ja tuntee huvia luonnosta, joka samoin aina työskentelee."
"Niin juuri", vakuutti lehtori. "Harrastusta tarvitaan, mutta jokaisen vain tulee osata valita jokin työala tai joitakuita erityisiä töitä, sillä muuten hajoaa harrastus hapuilemiseksi."
"Niin, jos tarkoitatte varsinaista elämän työtä, kuten teillä molemmilla on koulutoimi. Mutta muuten ei tarvita mitään valikoimista, kunhan vain vihataan joutilaisuutta, niin silloin aina löytyy jotakin tekemistä. Jos nyt esimerkiksi Viktor viitsisi, niin olisi hyvä aika tehdä listoista tuollainen pöytä meidänkin kiikkulautamme eteen, että joka kerran ei tarvitsisi kantaa sisältä ulos pitsattua pöytää."
"Se on nikkarin asia, en minä muiden töihin tartu."
"Jos jokainen ajattelisi samoin, niin eipä olisi nikkaria olemassakaan."
"Mitä siitä tulisi, jos kaikki ryhtyisivät kaikkea tekemään? Ei kukaan osaisi mitään", arveli rouva Lajunen.
"Taikka osaisi jokainen vähän kulakin noin vain kotitarpeiksi."