Matti palasi puotiin, panetti eräästä laatikosta jotakin paperitötteröön ja antoi sen Lienalle.
"Jos minun nyt välttämättä pitää ottaa jotakin, niin otanpahan sitte tämän."
Liena näytti keskikokoista silkkihuivia.
"Onko sinulla muuta ostamista?"
"Ei itselleni, vaan äiti se käski ottamaan kahvia."
Matti punnitutti kaksi naulaa puolekkain ja Lienan yrittäessä maksamaan iski silmää puotimiehelle, joka kohta selitti Lienalle, että ei se mitään maksa.
Liena tiesi seudun tavat eikä ollut niin millänsäkään, sanoipahan vain leikkisästi:
"Hyvinhän nyt myllypuoti on rikastunut, kun jo ilmaiseksi jakelee tavaroitaan."
Matti läksi Lienaa saattamaan kotimatkalle jalkaisin. Jo pihalle päästyä kysäsi Liena:
"Tähänkö se elopussi nyt hupeni?"