"Mitenkäs menot sitte muistiin tulevat?"
"Kyllähän minä ne kirjoitan ilman rahoittakin, kun vain ilmoitatte."
"No, niinhän tuo sentään käy. Se oli hyvä neuvo."
Heti päätettiin tehdä kirjanpito täydellisemmäksi. Isäntä tosin ei huolinut ilmoittaa summaa, joka hänellä nyt oli tallessa; saattoihan se olla yhtä hyvin merkitsemättäkin.
Koko seuraavan vuoden oli isäntä mielestänsä hyvin tarkkaan ilmoittavinaan kaikki, mitä milloinkin osti, ja uteliaana odotteli, milloin Liena saisi tilinsä valmiiksi, sekä arvaeli, tietääköhän hän, minkä verta on säästynyt tänä vuonna.
Vuoden viime päivänä Liena viimein selitteli tarkalleen tulot ja menot.
"Ja kun menojen summa otetaan pois tulojen summasta, niin pitäisi olla säästynyt vähän neljättä sataa markkaa."
"Ei sitä niin paljoa ole", vastusti isäntä.
"No, sitte ette ole kaikkia ilmoittaneet."
"Saattaa olla unohtunut jotakin."