Vihdoin uskalsi Pierre kysäistä vanhukselta, mitä tämä ajatteli.
"Mitäkö ajattelen. Kuulkaa nyt sitten, niin selitän sen teille. Ajattelin vain, miten oikein menettelisin saadakseni pari naulaa tupakkaa ja naulan ruutia."
"Niinkö?" sanoi Gaultier. "Keneltä aiotte ostaa ne ja mitä varten? Luulin teidän täyttäneen ruutisarvenne ja tupakkakukkaronne ennen poistumistamme linnoituksesta."
"Niin teinkin, poikaseni", vastasi metsästäjä. "En ole enää luullakseni niin kokematon, etten ottaisi vanhalle toverilleni evästä mukaan, mutta mielestäni ei lisäkään pahaa tekisi, jos vain voisin sitä hankkia. Niin, näitte kai linnoituksessa Bill Bucknallin? Mustajalat olivat jo vähällä olleet viedä häneltä päänahan, kun pojat ennättivät ajoissa apuun. Hän kertoi minulle, minkänäköinen tuo mies on, joka oli tehdä hänelle tuollaisen kolttosen, ja lupasi minulle tuon määrän ruutia ja tupakkaa, jos tuon hänelle tuon punaihoisen päänahan. Tätä juuri ajattelin, poikaseni. Leukani saisivat liikkua puoli talvea pureskellessani tuota paria naulaa, aivan varmasti."
Tämä erikoinen selitys pani nuorukaiset niin nauramaan, että surumielisyys, johon he olivat olleet vaipumaisillaan, kokonaan haihtui.
"Kuinka, Jake", sanoi Pierre, "ette suinkaan te voi ampua intiaania, jonka kanssa ette ole riidassa ja jota ette milloinkaan ole nähnytkään? Murhahan se olisi?"
"Niin, sehän se juuri vaikeuttaakin asiaa", vastasi vanha metsästäjä. "On totta, etten ole milloinkaan nähnyt tuota roistoa, enkä häntä vihaa, mutta kun näen tuon haisunäädän, päästän hänet ensi kerralla menemään. Se muuttaa asian, eikö muutakin?"
"Miten se sitä voi muuttaa?" kysyivät nuorukaiset.
"En ole ikinä nähnyt niin suuria tyhmeliinejä kuin te olette!" huudahti hämmästynyt metsästäjä. "Ettekö ymmärrä, että jos päästän tuon punanahan karkuun, saan olla ilman tupakkaani niin kauan kuin hän on vielä hengissä? Siinä on luullakseni riidanaihetta tarpeeksi. Mutta saatte olla varmat, että koetan saada hänet jälleen käsiini niin pian kuin suinkin."
Koska vanhan Jaken siveyskäsitteet olivat liian erikoiset nuorukaisten käsitettäviksi, huomauttivat he ainoastaan, ettei hän antautuisi mihinkään tyhmänrohkeaan yritykseen, joka voi saattaa sekä heidät että hänet itsensä vakavaan vaaraan.