"Koira vieköön koko pedot!" huudahti vanha Jake vihdoin. "Tämä kiskominen siirtää vanhat olkapääni sijoiltaan. Kas tässä, nuori mies", sanoi hän Gaultierille, "tartuhan tähän melaan sillä aikaa kuin minä esitän niille vanhan toverini."
Sanottuaan sen ojensi hän melan Gaultierille tarttuen pyssyynsä.
Johtava karhu oli nyt noin parinkymmenen metrin päässä heidän takanaan, ja metsästäjät näkivät aivan selvästi sen suuren pään sen halkoessa kuun valaisemaa vettä. Jake tähtäsi tarkasti ja laukaisi.
Vanhan metsästäjän luoti sattui paikalle. Karhu myllersi veden hetkeksi aivan sekaisin taistellessaan raivokkaasti ja pärskyttäen kuohua korkealle ilmaan. Sen ponnistukset heikkenivät kumminkin pian ja kun liikkeessä ollut vesi tyyntyi, eivät metsästäjät enää nähneet koko eläintä.
Kun jäljelläoleva karhu huomasi toverinsa kohtalon, murahti se pelosta luopuen heti takaa-ajosta ja ruveten uimaan rantaa kohti. Metsästäjät sallivat sen nousta maihin ahdistamatta sitä, ja Pierre ja Gaultier onnittelivat Jakea tuon onnellisen laukauksen johdosta, joka oli pelastanut heidät ilmeisestä suuresta vaarasta.
"Niin, olihan se onnellinen laukaus", vastasi vanhus, "kuten useimmat muutkin ampumani, sitä ei voida kieltää. Tosiasia kuitenkin on, että vanhaa Ephraimia ei usein kellistetä yhdellä ainoalla tarkastikaan ammutulla luodilla. Ei, se on sitkeähenkinen peto, joka vaatii täyden annoksen lyijyä ennen antautumistaan. Saamme mielestäni kiittää onneamme, että näin hyvin selviydyimme asiasta. Nyt on meidän parasta leiriytyä paikalle, jossa näimme nuo hirviöt ensin. Sinne ne eivät enää tule, siitä saatte olla aivan varmat."
He suuntasivat senvuoksi kanoottinsa Saskatchewanin toiselle rannalle ja muutamien minuuttien kuluttua nousivat he maihin erään kukkulan juurelle. Sinne he leiriytyivät toisen kerran sinä yönä, söivät toisen illallisen muistellen sen kestäessä voittamaansa taistelua.
Heidän keskustelunsa koski erittäinkin karhujen omituista käyttäytymistä silloin kun ne hautasivat kuolleen toverinsa. Vanha Jake, joka tunsi tuon eläimen perinpohjin, kuvasi tovereilleen mielenkiintoisesti sen elintapoja, joista otamme osan tähänkin niiden lukijoiden varalta, joita sellainen ehkä huvittaa.
Emme halua kumminkaan tehdä sitä Jaken omilla sanoilla, jos vain suinkin voimme sen välttää, vaan koetamme sanoa samat asiat lyhyemmästi.
On todistettu asia, että harmaa karhu on amerikkalaisen metsästäjän kaikkein kauhein vihollinen. Sen hurjuus on niin tunnettu, ettei kukaan metsästäjä hyökkää sen kimppuun, elleivät olosuhteet ole hänelle niin suotuisat, että hän voi vaaratta sen tehdä.