Kuitenkin Ants tunsi, että äiti piti kaikkea hölyn pölynä, vaikka rakasti isää liiaksi, että olisi jotain sanonut.
Ants oli kuin tulessa, toiselta puolen kiinnitti häntä vahva ja vanha side isään, ei kukaan ymmärtänyt isää niinkuin hän, hän yksin käsitti, mikä oli kaunista isän puheissa.
Toisekseen veti häntä äidin puoleen myöhään herännyt, luja heimositeen tunne, äsken havaittu yhtäläisyys ajatuksissa ja olennossa.
Ants ei tästälähin enää alituisesti juossut isän jäljessä kuten ennen. Ja kun hän meni, niin hän omaksi ihmeekseen ja surukseen huomasi seulovansa isän sanoja, eroittelevansa, mikä hänelle kelpasi, mikä ei. Hän katseli usein ympärilleen vakuuttautuakseen siitä, ettei kukaan kuullut, mitä isä juuri sanoi, ja kun oli varma siitä, ettei ketään ollut läsnä, antautui hän alttiisti isän ajatuksiin, mutta jos epäili jonkun kuulleen, niin oli hänellä epämieluinen tunne, joka oli melkein häpeilemistä, ja jota hän vuorostaan taas itse häpesi.
Sisimmässään hän sittenkin yhä ihaili isää ja katseli isän silmin ympäristöä ja ihmisiä, mutta hän alkoi ymmärtää, että sitä oli salattava muilta, äidiltäkin.
Vapaaksi siitä hän ei päässyt, se oli liian lujasti hänessä itsessään. Sensijaan hän teki mitä taisi, työnsi sen mahdollisimman syvälle, visusti kätköön muitten silmiltä, — isä sensijaan oli antanut sen läpitunkea koko olentonsa kaikkien nähtäväksi.
Ants läheni ulkonäöltään äitinsä heimoa. Äidin suku oli pitkää ja huiskeavartista, isän sitä vastoin lyhyttä ja vantteraa. Ants oli siltä väliltä, lupaili kasvaa pitkäksi kuten äitinsä veljet, mutta hartiat levenivät tanakkatekoisiksi kuten isän. Kasvot sensijaan olivat äidin, sama leuan leveä pyöreys ja otsan kupera kaarros, jonka varjosta silmät pitkänäköisinä katselivat.
Ants oli tähän saakka käynyt vaan isänsä pitämää pitäjän koulua.
Hän oli kahdentoistavuotias, kun sen pitäjän kirkkoherra, jossa isä oli lukkarina, sai kutsun Tarton suureen maaseurakuntaan. Sinne saavuttuaan hän kirjoitti Raudjalalle, pyysi häntä uuden seurakuntansa lukkariksi.
Isän ja äidin tahdot menivät ristikkäin.