Niin Priidik äkkäsi, että hän oli totuuden kiinnitavoittanut niinkuin paulaan, ja huusi:
»O, sinä onnetoin vaimo, oletkos joutunut sen saaliiksi, joka sielun villitsee? Sinäkös siis krouvarin uuhen veit? Oletkos mennyt ihmissutten ja Loksperin noitain pariin?»
Vaan Aalo sanoi:
»Sinä houraat elikkä puhuu sinusta viinan humala.»
Niin Priidik sanoi:
»Vaimo, vaimo, et sinä ennen valhetella osannut, vaan sinun puhees oli niinkuin vanhurskasten jaa, jaa, elikkä ei, ei!»
Ja hän yhä tutkisteli:
»Käytkös siis sutena elikkä et?»
Niin Aalo vihdoin vastasi:
»Ja jos minä sutena käynenkin, ja suden veri suonissani palaa, niin ei siihen muitten mitäkään tule, sillä minun sieluni autuus elikkä kadotus on minun.»