Ja ettei kenkään Hänen Armollisen Majesteettinsa Drotninki Christinan alamaisista voisi väärästä tuomiosta esivaltaa syyttää, niin tuli käsky, että vaimo Valber oli pantava toistamiseen vesikokeelle.

Mutta koska hän toistamiseen pinnalla kellui niinkuin suorsa, ja näin kaikilta nähtiin, ettei hänen roviosta pääsemän pitänyt, niin hän juuri julmistui ja huusi pyöveleillensä ynnä rahvaalle, joka oli tätä Jumalan tuomiota päältäkatsomaan tullut:

»Minut te poltatten, mutta kussa on Sudenmorsian, joka kanssani
Juhannusyönä ihmissutena juoksi!»

Ja tämän perästä alkoi ankara napina Sudenmorsianta vastaan rahvaan seassa, niin että monet kävivät valittamassa itse ijälliselle Valtamarskille Jacobus de la Gardielle, Hiidenmaan valtiaalle, kuin myös Olaus Duncanille, Pühalepan papille. Eikä näistä valituksista loppua tullut, vaan Olaus Duncanin piti vihdoin kirjoittaman itse Herra Piispa Iheringille Tallinnaan niistä eriskummallisista ja pöyristyttävistä asioista, kuin Hiidenmaalla Saatanan ja hänen Daimoniensa tahdosta tapahtui.

Mutta närkästys ja kiukku Sudenmorsianta kohtaan vain yhä kasvoi, koska aika kului, ja usiat kylänmiehet pitivät neuvoa keskenänsä, ettei Sudenmorsiamen totisesti pitänyt armahdusta saaman, jos hänet kiinni tavoitettaisiin, joko suden elikkä myös ihmisen hahmossa.

Vaan Sudenmorsian oli ja pysyi kadoksissa, niinkuin sateen kaste, joka rannan lentohiekkaan lankee.

10.

Mutta yhtenä yönä vielä varhain syksyllä ennen lumen tuloa viinakuussa (näin kutsuu maarahvas October'iä!) heräsi Priidik metsävahti taas yksinäisellä vuoteellansa, koska piskit pihalla kävivät ylön levottomiksi.

Niin Priidik luuli susien lammaskarsinaan pyrkivän ja nousi vuoteeltansa. Vaan hän akkunasta näki taivaan vahvuudessa vain nuoren kuun, joka oli kapia ja käyrä niinkuin kynnen reuna, mutta kuitenkin heikosti valaisi, niin ettei aivan pimiätä ollut.

Niin hän arveli kuun sakarain terävyyden pakkasia ja talven tuloa tietävän ja muisti vaimoansa Aaloa, joka oli vilun ja pakkasen valtaan jäänyt, sillä hän ajatteli häntä yhä yötä päivää.