"Mutta, herra Jessen! Te olette varmaankin lahjakas!"
"Minä? — En — kuinka niin?"
"Eikö teillä ole paljon sukulaisia?"
"On — kyllä", vastasi herra Jessen hämmillään, "minun äitini suku on hyvin suuri — alkujaan tanskalainen!"
"Ahaa!" huudahti yliopettaja; "ja eikö suvussa ole yhtään lahjakasta miestä?"
"Ei — ei ainakaan sen verran kuin minä tiedän."
"Varsin kummallista", sanoi tuo vanha ystävällinen herra ja katseli herra Jesseniä hyvin uteliaasti.
"Minun äitini soittaa vähä", sanoi herra Jessen arasti.
"Sitähän minä jo aavistin; mutta nähkääs: kussakin suuremmassa perheessä on aina joku lahjakas — maalari tai ainakin kirjailija; eikä teidän suvussanne ole ainoatakaan?"
"E — en — minä luule."