Vanha Jaakko Worsemme on tätä nykyä hyvin sairas, ja, päättääkseni käynnistäni hänen luonansa muutamia päiviä sitten, en voi, paha kyllä, epäillä että hänen päivänsä ovat luetut; hänen avioliittonsa tuli hänelle, kuten ennustin, huonoksi onneksi, sillä, niinkuin arvattavasti tiedät, hänen vaimonsa on noita hengellisiä haaveksijoita, ja näiden muutamien vuosien kuluessa on hänen onnistunut, äitinsä ja tuon pyhän joukon avulla, siihen määrään turmella vanhaa Worseamme, ett'en tahdo tahrata tätä paperia kuvaamalla hänen surkeaa decadenceansa, vaan tahdon ennemmin, tukehduttamalla suruni ja harmini, pysyä ainoastaan käytännöllisissä asioissa.
Kun nyt Jaakko Worse kuoleman kautta eroaa — ja, hänen nykyiseen tilaansa katsoen, emme voi muuta, kuin toivoa hänelle pikaista ja helppoa loppua — on siis perinnön-jako toimitettava hänen leskensä ja hänen poikansa välillä ensimmäisestä avioliitosta, ja tältä taholta helposti rettelöitä voi syntyä kauppahuoneellemme.
Päästäksemme niistä olen minä päättänyt, ajan tultua, tarjoutua lunastamaan nuoren herra R. Worsen osan kauppahuoneessamme selvillä rahoilla, jonka tarjomuksen luulen hänen hyväksyvän niin hyvin siitä syystä että aion offererata hänelle melkoisen rahasumman, kuin siitä syystä että hän minun, ehkä pintapuolisen päättämiseni mukaan, hyvin mielellään ottaa runsaan määrän selviä rahoja tai helposti kaupaksi meneviä arvopapereita. Kuten jo ylempänä mainitsin, en liioin tunne tuota nuorta miestä, mutta sen käsityksen olen kuitenkin saanut, että nuori herra R. Worse ei ole niitä henkilöitä, joidenka kanssa me tahtoisimme työtä tehdä. Minä kyllä luulen että minä, niin kauvan kuin sallimus suo minulle voimia johtaa asiat, voisin pitää hänet alallansa, mutta en kuitenkaan tahdo vaivata sinua compagnonilla, johon emme voisi täydelleen luottaa.
Tämän muutoksen toivon saavani panna toimeen ennenkuin palajat, ja toivon sinun sitä hyväksyvän. Tosin on se vähän loukkaava, tuo lyhyt kumppanius Worsen kanssa; mutta toiselta puolen emme koskaan saa unhottaa että vanhan Jaakko Worsen rahat meidät pelastivat; täten painan siis sinun mieleesi, että pidät tätä perhettä silmällä; meidän tulee aina töin ja sanoin sitä auttaa.
Tämän affairen järjestettyäni on mieleni oleva tyyni; ja minä toivon että meille sitteki vielä jää kaunis sarja vuosia, joiden kuluessa yhdessä saamme työtä tehdä "Garman & Worsen" hyväksi.
Jos sinä nyt jo olet tullut Parisiin, niinkuin otaksun viimeisestä kirjeestäsi päättäen, niin sinulla varmaankin on ollut ilo tavata veljesi Richard legationissamme, minne tämän kirjeenkin lähetän. Epäilemättä teillä molemmin puolin tulee olemaan paljon hauskuutta ja hyötyä toinen toisenne seurasta tuossa suuressa kaupungissa. Veljesi Richard voi relationiensa kautta saattaa sinut seurapiireihin, mihin muuten et voisi muukalaisena päästä; toiselta puolen en ensinkään epäile että sinun läsnäolosi monella tavalla voi hyödyttää nuorempaa veljeäsi.
Seurauksena siitä elämän-urasta, jonka Richard on valinnut, ovat suuremmat expensit ja ylöllisempi elämä kuin kauppiaalle olisi soveliasta; huolimatta siitä lasken kuitenkin sydämellesi että kehoittaisit Richard'ia rajoittamaan menojansa vähäisen. Älä ymmärrä minua niin että tarkoitukseni olisi vaatia teitä käyttämään lyhyttä yhdessäoloanne siten, että sinä antaisit hänelle ankaria lectiones, en myöskään tahdo että sinä puhut hänelle niin, että hän arvelee minun olevan pahoillani. Päinvastoin toivon että molemmat käytätte oloanne Parisissa iloisten ja kauniitten muistojen keräämiseen, johon on niin monta oivaa tilaisuutta tuossa kaupungissa — tietysti siinä määrässä ja semmoisilla kulungeilla, kuin sopii gentlemanille meidän asemassamme, kuitenkin aina välttämällä tarpeetonta tuhlaamista, joka ainoastaan on huonosti cultiverattujen turhamainen halu kerskailevaan ostentioniin. — Koska veljesi olo Parisissa arvattavasti tulee kestämään kauemmin kuin sinun, olen toimittava accreditiviä, jotka kauppahuone lähettää teille tässä samassa postissa Richard'in ordrelle; ja puhuessani nuoremmasta veljestäsi tahdon, meidän kesken, vielä ilmoittaa sinulle jotakin. Minun kuoltuani et tule löytämään mitään contoa Richardin nimellä. Hänen kasvatuksensa on, monesta syystä, ollut sinun kasvatustasi kalliimpi; mutta kuitenkin on minun tahtoni että te hyvinä veljeksinä ja'atte tasan; neuvon sinua sentään ainoastaan osittain maksamaan veljellesi mitä hänelle tulee, ja pyydän sinua olemaan hänelle tykkänään antamatta viimeistä osaa.
Sillä minä pelkään että Richard veljelläsi, kaikkien hänen luonnonlahjojensa ja kauniitten ominaisuuksiensa rinnalla, on hyvin vähän kykyä kokoomaan ja säilyttämään maallista tavaraa. Sentähden sinä, rakas Kristian Fredrik, joka suosiolliselta luonnolta olet saanut tämän ky'yn, saat olla Richardin veljellisenä holhoojana. Sano tuolle rakkaalle pojalle sydämellisiä terveisiä minulta, pyydä että hän jonkun soitannon harrastajan avulla tuttavapiiristänsä sinun kanssasi valitsee hyvän flyygeli-pianon Erard'ilta; sitten pitää sinun toimittaa se hyvästi sisäänpakatuksi ja tänne lähetetyksi, jos et itse voi ottaa sitä mukanasi keväällä tullessasi. Meidän vanha claver ei vastaa nykyajan vaatimuksia äänen mahtavuuteen katsoen, ja äitisi kuoltua on minun tuskallista kuulla noita vanhoja säveleitä, jotka liian katkerasti muistuttavat minua suuresta, palkitsemattomasta tappiostani.
Täällä on monta viikkoa ollut ankaria ja pitkällisiä myrskyjä, ja me olemme saaneet kuulla monesta haaksirikosta ja onnettomuudesta merellä pitkin rannikkoa. Kaikeksi onneksi ei meidän laivoja ole näillä vesillä; vaan monesta kaupunkimme laivasta, jotka ovat Itämerellä, ollaan hyvin levottomia. Sinua tulee hämmästyttämään se vauhti, johon laiva- ja kauppaliike on joutunut viime aikoina meidän hyvässä kaupungissamme. Arvattavasti tulet myöskin, niinkuin minäkin, kummastelemaan paljoa siitä, mitä täällä tapahtuu ja tehdään. Erittäin sekä kummastuttaa että huolettaa minua se, että tuo hengellinen haaveksivaisuus, jota minun nuoruudessani nähtiin ainoastaan talonpojissa ja sivistymättömissä henkilöissä, ei ole parantunut eikä la'annut, vaan päinvastoin tähän aikaan näyttää leviävän ja voittavan alaa niissäkin yhteiskunnan kerroksissa, joita olisi luullut järjellisen opinnon kautta suojelluiksi semmoiselta hulluudelta. Onpa minulle kerrottu että on nuoria pappejakin, jotka ovat taipuvaiset hyväksymään, jopa suorastaan yhtymään tuohon kerrassaan mielettömään ja vahingolliseen "herätykseen", joksi sitä sanotaan. Jokaisen hyvän ja todellisen isänmaan-ystävän tulee surkutella tätä. Sillä yhtä hyödyllinen kuin järjellinen uskonnollinen oppi on yhteiselle kansalle, yhtä vahingollista ja turmiollista on kun vale-pyhät ja peräti oppimattomat subjektit ryhtyvät pyhään raamattuun, jota eivät osaa selittää eivätkä kunnollisesti käyttää. Ja jos todellakin niin on asian laita, jota tuskin voin uskoa, että pappissääty jälleen taipuu pietistiseen taika-uskoon, sekä järjettömään tuskittelemiseen ja haaveksimiseen, silloin pahasti pelkään että tämä tulee olemaan suureksi vahingoksi rakkaalle isänmaallemme. Vaan sinä tiedät että on kappale matkaa kaupungin ja Sandsgaard'in välillä, ja minä toivon että olet huomaava ilman täällä ulkona olevan yhtä puhtaan ja raittiin kuin ennenkin. Ja nyt lopetan, rakas poikani, hellällä tervehdyksellä sinulle ja Richardille minulta ja tädeiltäsi. Noilla hyvillä ihmisillä on juuri nyt hovisuru, niinkuin Jaakko Worse sanoi ennen muinoin; mutta he iloitsivat kuitenkin saadessaan nähdä sinua jälleen, ja minä luulen että kohta aikovat naittaa sinut; sillä he kaipaavat ja suuresti haluavat pieniä lapsia. Niin, suoraan sanoen, niinpä minuakin suuresti haluttaa nähdä uutta elämää, naurua ja tepastelevia askeleita vanhassa talossa.
Sinua rakastava isäsi
Morten V. Garman.