"Kyllä sen ymmärrän. Meitä vihataan sen vuoksi, että olemme välineitä, joilla kuningasvalta on kansaa kiduttanut."
"Teitä syytetään suurista rikoksista", sanoi Bailly ankarasti.
"Jos olisin tehnyt kaikki ne rikokset, joista minua syytetään", vastasi Berthier, "niin olisin ihmistä pienempi tai suurempi, peto tai demooni. Mutta joudunhan tuomittavaksi, ja silloinhan kaikki selviää."
"Epäilemättä", sanoi Beilly.
"Muuta en tahdokaan", sanoi Berthier. "Kirjevaihtoni on jälellä; siitä nähdään, mitä määräyksiä olen totellut, ja edesvastuu lankee syyllisten niskaan."
Valitsijat katsoivat torille, josta kuului kamala huuto.
Berthier käsitti vastauksen.
Silloin Billot tunkeutui Berthierin ympärillä olevan joukon läpi ja ojensi hänelle suuren kätensä sanoen:
"Päivää, monsieur de Savigny."
"Kas, sinäkö se oletkin, Billot", sanoi Berthier nauraen, tarttuen lujasti hänelle tarjottuun käteen. "Sinä olet siis tullut Pariisiin panemaan kapinoita toimeen, sinä, joka myit suurella voitolla viljaasi Villers-Cotteretsin, Grepyn ja Soissonsin torilla?"