Geneviève alkoi siis laittaa valmiiksi niitä esineitä, jotka olivat heidän matkaansa tai oikeammin heidän pakoaan varten välttämättömät.
Hän tunsi sanomatonta huvia erottaessaan näiden tavaroiden joukosta muutamia, joista Maurice erikoisesti piti puvun, joka istui parhaiten, kaulaliinan, joka sopi parhaiten hänen ihoonsa, kirjoja, joita hän useimmin oli selaillut.
Hän oli jo tehnyt valintansa; puvut, liinavaatteet, kirjat peittivät tuolit, leposohvat ja pianon odotellessaan matkakirstuja, joihin ne suljettaisiin.
Äkkiä hän kuuli avaimen narisevan lukossa.
"Hyvä!" sanoi hän, "sieltä tulee Scævola takaisin. Eiköhän hän ole kohdannut Mauricea?"
Hän jatkoi puuhailemistaan.
Salin ovet olivat auki; hän kuuli palvelijan liikkuvan eteisessä.
Hänellä oli juuri nuottikäärö kädessään ja haki narua sitoakseen sen.
"Scævola!" huusi hän.
Lähestyvät askeleet kajahtivat viereisestä huoneesta.