"Sitä parempi", sanoi Maurice hymyillen, "silloinhan sinulla on ollut aikaa valmistella säepareja ja nelisäkeisiä runoja".
"Voi sinua rakasta Mauricea", sanoi runoseppä, "minä en tee niitä enää".
"Kaksi- ja nelisäkeisiä runojako?"
"En."
"Mitä hulluja! Tulee siis maailmanloppu?"
"Maurice, hyvä ystävä, minä olen surullinen."
"Sinäkö surullinen?"
"Olen onneton."
"Sinäkö onneton?"
"Niin juuri, minulla on tunnonvaivoja."