"Entä minne sinä menet?"
"Lähden kotiin."
Ja Maurice astui muutaman askelen siltaa kohden.
"Sinä asut siis nykyään vanhan Saint-Jacques-kadun suunnalla?"
"En, mutta minua huvittaa mennä sitä kautta."
"Nähdäksesi vielä kerran paikan, jossa sinun epäinhimillinen olentosi asusti?"
"Nähdäkseni, eikö hän ole palannut sinne, missä tiesi minun häntä odottavan. Oi, Geneviève, Geneviève, en olisi luullut sinun saattavan tehdä sellaista petosta!"
"Maurice, muuan tyranni, joka tunsi hyvin kauniin sukupuolen, koskapa hän kuoli rakastettuaan sitä liikaa, sanoi:
"Nainen usein vaihtelee,
hullu häneen uskonee."
Maurice päästi huokauksen, ja ystävykset lähtivät taas takaisin vanhalle Saint-Jacques-kadulle päin.