»Niin vakava, rakas ystävä, että pyydän teitä heti paikalla vastaamaan kysymykseeni.»
»En voi, hyvä ystävä.»
»Jumalatar, teille ei mikään ole mahdotonta.»
»Olen kunniasanallani sitoutunut olemaan vaiti.»
»Ja minä olen kunniasanallani luvannut saada teidät puhumaan.»
»Mutta miksi vaaditte niin itsepintaisesti?»
»Jotta… helkkarissa… jottei Mauricen kaulaa katkaistaisi.»
»Voi, hyvä Jumala! Maurice joutuu giljotiinille!» huudahti nuori nainen kauhuissaan.
»Puhumattakaan minusta, joka tosiaankaan en uskalla vastata siitä, että pääni vielä on tallella.»
»Voi, ei, ei», sanoi Arthémise, »se olisi samaa kuin saattaa hänet ehdottomaan perikatoon».