»Vieläpä luultavasti lähtenyt maastakin», lisäsi Morand.
»Eipä ensinkään, eipä ensinkään», sanoi Maurice.
»Kuinka! Onko hän ollut niin varomaton, että on jäänyt Pariisiin?» huudahti Geneviève.
»Hän ei ole hievahtanutkaan.»
Kaikki liikahtivat hämmästyksestä kuullessaan Mauricen lausuvan tuon mielipiteen niin kovin varmalla äänellä.
»Tuohan on pelkkä olettamus, kansalainen», sanoi Morand, »pelkkä olettamus».
»Eipä suinkaan, väitän, että se on tosiasia.»
»Voi», sanoi Geneviève, »myönnän, että mitä itseeni tulee, en voi uskoa teidän lausuntoonne, kansalainen; sehän olisi anteeksiantamaton varomattomuus».
»Olette nainen, kansatar; ymmärtänette siis erään seikan, jonka on sellaisen miehen luonteelle, kuin Maison-Rougen ritarin, täytynyt painaa paljon enemmän kuin hänen henkilökohtaisen turvallisuutensa.»
»Ja mikä seikka voi hänen vaa'assaan painaa enemmän kuin pelko menettää henkensä niin hirveällä tavalla?»