Bathilde-parka vaaleni.
— Kuinka, ystäväiseni? Hävytönkö!
— Niin, hävytön! Sen sijaan, että olisi polvistunut piirustustesi eteen, hän rupesi niitä arvostelemaan.
— Oh, jos ei muuta sattunut, ystäväiseni, virkkoi Bathilde nauraen, — niin hän on oikeassa. Ajattelehan toki, että minä vasta opiskelen. Mutta tarjosiko hän mitään hintaa?
— Kehtasi hän senkin tehdä, myönsi Buvat.
— Minkälaista? tiedusti Bathilde vavisten.
— Hän tarjosi kahdeksankymmentä livreä!
— Kahdeksankymmentä livreä! huudahti Bathilde. — Oi, nyt sinä varmaankin erehdyt, ystäväiseni.
— Hän rohkeni tarjota kahdeksankymmentä livreä molemmista yhteensä, vakuutti Buvat painokkaasti.
— Mutta sehän vastaa niiden nelinkertaista arvoa, sanoi nuori tyttö taputtaen käsiään ilosta.