— Jos kuuluisi, niin miten ottaisitte sen vastaan?
— Olisin ihastuksissani, totisesti! vakuutti d'Harmental. — Kun on ryhtynyt tällaiseen hommaan, niin on sitä parempi, mitä nopeammin siitä suoriutuu.
— No niin, virkkoi Brigaud vetäen taskustaan paperin ja ojentaen sen chevalierille, — lukekaa, ja ylistäkää Luojaanne, sillä te saatte toivomuksenne täyttymään.
D'Harmental otti paperin, käänsi sen auki taitteistaan yhtä levollisesti kuin olisi ollut aivan vähäpätöinen seikka kysymyksessä ja luki puoliääneen:
"Raportti maaliskuun 27 p:nä kello 2 aamulla.
Viime yönä klo 10 herra regentti vastaanotti Lontoosta saapuneen kuriirin, joka ilmoitti abbé Duboisin palaavan huomenna 28 p:nä. Kun herra regentti sattumalta oli illallisella Madamen luona, voitiin sanoma toimittaa hänelle ajan myöhäisyydestä huolimatta.[80] Vähää ennen oli neiti de Chartres[81] pyytänyt isältään lupaa mennä hartaudenharjoituksiinsa Chellesin luostariin, ja oli sovittu, että regentti veisi hänet sinne. Mutta kirje muutti tämän päätöksen, ja herra regentti lähetti valtioneuvoston jäsenille kirjallisen kutsun kokoontua tänään puoleltapäivin.
Kello kolmelta herra regentti käy tervehtimässä hänen majesteettiaan Tuileriesissa. Hän on pyytänyt kahdenkeskistä kohtausta, alkaen käydä kärsimättömäksi herra marski de Villeroylle, joka itsepintaisesti katsoo velvollisuudekseen olla aina saapuvilla silloin, kun herra regentti haastelee hänen majesteettinsa kanssa. Puhutaan jo hiljakseen, että jos tätä jatkuu, marskin voi käydä huonosti.
Kello kuudelta herra regentti, chevalier de Simiane ja chevalier de
Ravanne lähtevät illalliselle madame de Sabranin luo."
— Ahaa! äännähti d'Harmental.
Ja hän luki kaksi loppuriviä uudestaan, punniten jokaista sanaa.