Kähertäjän nauru ei ollut juuri yhtä välitöntä. Se kunnianarvoisa ja ylimyksellinen ammattikunta, johon hän kuului, oli tuhoutunut ajan onnettomuuksien mukana. Maastamuutto oli riistänyt taidekähertäjiltä — sen mukaan mitä olemme nähneet kuningattaren tukan laittamisesta, kähertäminen oli siihen aikaan taidetta — maastamuutto oli riistänyt taidekähertäjiltä parhaat asiakkaat. Ja lisäksi oli Talma vastikään näytellyt Tituksen osan Berarrce-draamassa, ja tapa, millä hän oli tukkansa laittanut, oli synnyttämässä uuden kuosin, jonka mukaan tukka pidettäisiin lyhyenä ja jauhoittamattomana.
Kähertäjät olivat siis yleensä kuningasmielisiä. Lukekaa Prudhommea ja saatte nähdä, että kuninkaan mestauspäivänä muuan kähertäjä epätoivoissaan katkaisi kurkkunsa.
Olihan hauskaa yllättää kaikkia näitä isänmaanystävien letukoita, joiksi heitä sanoivat harvat Ranskaan jääneet ylimysnaiset, ja mennä kurkistamaan heidän hameittensa alle, ja mestari Lajariette luotti eroottisiin muistoihinsa pitääkseen yhden kuukauden ajan vireillä ammupäiväkeskustelujaan. Tällainen hulluttelu oli juolahtanut hänen mieleensä, kun hän maisteli vanhan kelpo ystävänsä seurassa, ja hän oli ilmaissut tälle aikeensa. Invaliidi oli tuntenut hermokutkutusta siinä jalassa, jonka oli jättänyt Fontenayn taistelukentälle ja jonka valtio oli ystävällisesti korvannut puujalalla.
Molemmat maistelijat tilasivat siis neljännen viinipullon, jonka kapakan isäntä heille kiireesti toikin.
He olivat käymäisillään sen kimppuun-, mutta silloin keksi invaliidi vuorostaan jotakin.
He ottaisivat pienen nassakan, tyhjentäisivät pullon siihen sen sijaan että tyhjentäisivät sen laseihinsa, lisäisivät siihen kaksi uutta pullollista ja, kärsien toistaiseksi janonsa, veisivät nassakan mukanaan.
Invaliidi tuki ehdotustaan aksioomilla, että ilmaan kurkistellessa tulee ylen kuuma.
Kähertäjä suvaitsi hymyillä. Ja kun kapakan isäntä huomautti vierailleen, että heidän oli tarpeetonta jäädä kapakkaan, elleivät he joisi enempää, ostivat molemmat veijarimme häneltä kairan ja nassakan, panivat kairan taskuunsa ja kolme pullollista viiniä nassakkaan. Kellon lyödessä puoltayötä he kulkivat pimeän turvin Mars-kentälle, kohottivat yhtä lautaa, pujahtivat alttarin alle ja, nassakka välissään, painuivat rentonaan hiekalle ja vaipuivat uneen.
XVIII
Anomus