Mutta tähän ammuntaan vastasi kuin kaikuna toinen ammunta.
Palkkakaarti oli ampunut vuorostaan.
»Keitä? Mihin?»
Siihen vaarattomaan joukkoon, joka ympäröi isänmaanalttaria!
Tätä laukausta seurasi hirveä hätähuuto ja sitten nähtiin, mitä silloin vielä oli nähty perin harvoin ja mitä sittemmin nähtäisiin tuiki usein:
Nähtiin pakoon syöksyvä väkijoukko, joka jätti jälkeensä liikkumattomat ruumiit ja verissään vääntelehtivät haavoittuneet.
Ja savun ja tomun keskellä raivopäinen ratsuväki ajamassa takaa näitä pakenevia.
Mars-kenttä oli tällöin surkuteltava nähtävyys.
Luodit olivat osuneet enimmäkseen naisiin ja lapsiin.
Sitten kävi niinkuin tällaisissa tilaisuuksissa tavallisesti käy, veren hurma, raatelun hekuma valtasi mielet.