Rientäessään huoneesta hän virkkoi:
»Herra kreivi, uskon teitä, mutta siitä huolimatta haluan omin silmin todeta, että oikeutta on käyty…»
Charny katseli hänen lähtöään. Hän tukehdutti huokauksen ja pyyhki silmänsä.
Sitten hän oivalsi, ettei sekuntiakaan ollut kadotettavana. Hän riensi kuningattaren huoneeseen, astui suoraan hänen eteensä ja kysyi kuiskaavalla äänellä:
»Herra de Romeuf?»
»Hän on puolellamme», vastasi kuningatar.
»Sitä parempi», sanoi Charny, »sillä toisen miehen taholta ei ole mitään toivomista».
»Mitä nyt siis tehdään?» kysyi kuningatar.
»Koetetaan voittaa aikaa, kunnes markiisi de Bouillé saapuu.»
»Mutta saapuuko hän?»