— Mitä nimesi on?
— Ristimä-nimeni on Wilhelmi ja sukunimeni Tell.
— Wai niin! sanoi Gessler iloisesti, kaiketi olet sinä sama mies, joka autoit Baumgartenia ja hänen vaimoansa, viimeisessä myrskyssä?
— Minä soudin tosin veneelläni yli järven erään nuoren miehen ja vaimon, joita tavoitettiin kiini saada, mutta en minä kysynyt heiltä nimeänsä.
— Noh, etkös sinä ole sama mies, jota mainitaan tarkimmaksi ampujaksi koko Schveitsissä?
Hän saattasi, puolentoista sadan askeleen päästä, ampua puu omenan poikansa pään päältä, huusi eräs ääni joukosta.
Jumala, hyvä Isä, armahtakoon sitäkin, joka noi sanat suustansa laski! sanoi Wilhelmi; mutta vaarmaanki ei sillä miehellä ole lapsia.
— Onko sulla lapsia? kysäsi Gessler.
— On neljä; kolme poikaa ja yhden tyttären on Luoja siunannut minulle.
— Kukas niistä sinulle kaikkein rakkain on?