Tällöin astui kuningas sisälle. Hän ei tiennyt vielä Servanin ehdotuksesta.
Kaikki olivat vaiti.
Seuraavana päivänä keskusteltiin kansalliskokouksessa ehdotuksesta, että kaksikymmentä tuhatta vapaaehtoista majoitettaisiin Pariisiin.
Kuningas ihan jähmettyi, kun hän kuuli tämän uutisen, ja kutsutti puheilleen Dumouriezin.
»Te olette uskollinen palvelija», sanoi hän, »ja minä tiedän, kuinka te olette ajanut kuninkuuden etuja Servan-heittiötä vastaan».
»Kiitän teidän majesteettianne», vastasi Dumouriez.
Lyhyen vaitiolon jälkeen hän jatkoi:
»Tietääkö kuningas, että ehdotus on hyväksytty?»
»En», vastasi kuningas, »enkä siitä väiltäkään. Olen päättänyt sovelluttaa tähän tapaukseen kielto-oikeuttani.»
Dumouriez ravisti päätänsä.