Ei ole enää aikaa väistyä, ei ole enää aika viivästellä. Vallankumous on tehty ihmismielissä, se täyttyy veren hinnalla ja muurataan sen avulla, ellei järkevyys estä onnettomuuksia, jotka vielä voidaan välttää.
Tiedän, että kuvitellaan äärimmäisin keinoin voitavan saada aikaan kaikki ja säilyttää kaikki. Mutta kun on turvauduttu väkivaltaan kansalliskokouksen masentamiseksi, kun on saatu Pariisi kauhun valtaan, kun on levitetty hajaannusta ja pelkoa sen ulkopuolelle, silloin koko Ranska nousee närkästyneenä ja repien itsensä riekaleiksi kansalaissodan kauhuissa kehittää itsestään sen kammottavan tarmon, joka on sekä hyveitten että rikosten äiti ja joka on aina turmioksi niille, jotka ovat sen mananneet esille.
Valtion hyvinvointi ja teidän majesteettinne onni ovat liittyneet läheisesti toisiinsa. Mikään mahti ei voi niitä erottaa. Julmat tuskat ja varmat onnettomuudet uhkaavat valtaistuintanne, ellette itse tue sitä perustuslain pohjalta ja vahvista sitä rauhalla, joka sen säilymisen pitäisi meille lopulta hankkia.
Yleinen mieliala, asioitten kulku, poliittiset syyt, teidän majesteettinne oma etu, kaikki siis viittaavat välttämättömyyteen liittyä lakiasäätävään kansalliskokoukseen ja tyydyttää kansan toivomukset. Ne tekevät välttämättömäksi sen, mitä periaatteet osoittavat velvollisuudeksi. Mutta tämän sävyisän kansan luontainen tunneherkkyys näkee jo siinäkin kiitollisuuden aiheen. Teitä on julmasti petetty, sire, kun teitä on yllytetty vieroksumaan ja epäilemään tätä herkkää kansaa. Teitä alituisesti huolestuttamalla teidät on saatu tekoihin, jotka vuorostaan ovat hälyttäneet kansan levottomaksi. Kunhan se vain näkee, että te olette päättänyt noudattaa perustuslakia, josta se odottaa onneaan, saatte siltä pian syvän kiitollisuuden.
Pappien esiintyminen ja ne verukkeet, jotka kiihkoilu panee tyytymättömien käteen, ovat aiheuttaneet järkevän lain näitä rauhanhäiritsijöitä vastaan. Vahvistakoon teidän majesteettinne sen lain! Yleinen rauha vaatii sitä, ja pappien turvallisuus kehoittaa siihen. Ellei se laki astu voimaan, on departementtien pakko turvautua väkivaltaisiin keinoihin, kuten monin paikoin jo on tapahtunutkin, ja ärtynyt kansa johdetaan jälleen äärimmäisiin tekoihin.
Vihollistemme yritykset, mieltenkuohu, jota on ilmennyt pääkaupungissa, kaartinne herättämä tavaton levottomuus, jota on ollut omiaan yllyttämään teidän majesteettinne ilmaisema tyytyväisyys eräässä julistuksessa, mikä nykyisessä tilanteessa merkitsee tuiki epäpoliittista tekoa, Pariisin asema ja rajan läheisyys, kaikki tämä on vaatinut ryhdyttäväksi järjestämään leiriä Pariisin läheisyyteen. Tämä toimenpide, jonka järkevyyden ja välttämättömyyden kaikki oikein ajattelevat myöntävät, odottaa vain teidän majesteettinne vahvistusta. Miksi tämä vitkastelu, joka teidän tahollanne näyttää hangoittelulta, kun sensijaan kiirehtiminen kiinnittäisi teihin kaikki sydämet? Jo nyt Pariisin kansalliskaartin esikunnan yritykset tätä toimenpidettä vastaan antavat aihetta olettaa, että se toimi ylemmältä taholta tulleesta määräyksestä. Jo nyt eräitten yltiökiihkoisten kansanjohtajien julistukset panevat epäilemään heidän toimivan liitossa niiden kanssa, joille muka koituu etua perustuslain kumoamisesta. Jo nyt yleinen mielipide epäilee kaikkia teidän majesteettinne aikeita. Vielä jonkun päivän vitkastelu, ja myrtynyt kansa näkee kuninkaassansa vehkeilijäin ystävän ja rikostoverin.
Vanhurskas taivas! Oletko lyönyt maan mahtajat sokeudella ja saavatko he alati vain sellaisia neuvoja, jotka johtavat turmioon?
Tiedän, että totuuden ankaraa puhetta harvoin kuunnellaan valtaistuimen likellä. Tiedän myöskin, että se johtuu siitä, että totuuden kieltä puhutaan siellä vain silloin, kun vallankumoukset tulevat välttämättömiksi. Ennen kaikkea tiedän, että minun tulee puhua sitä kieltä teidän majesteetillenne, eikä vain yksityisenä, lainkuuliaisena kansalaisena, vaan ministerinä, jota on kunnioitettu teidän majesteettinne luottamuksella tai joka ainakin hoitaa tätä luottamusta edellyttävää tointa, enkä tunne mitään syytä, joka voisi estää minua täyttämästä tätä omantunnon sanelemaa velvollisuutta.
Samasta syystä uudistan teidän majesteetillenne varemmin lausumani esityksen, kuinka välttämätöntä ja hyödyllistä olisi säätää laki, joka velvoittaa ministerineuvoston käyttämään istunnoissaan sihteeriä. Jo sellaisenaan, pelkästään lakina, se edellyttäisi sen täytäntöönpanoa. Mutta on tärkeätä turvautua kaikkiin keinoihin, jotta neuvotteluissa säilyisi vakava henki, järkevyys ja kypsä harkinta, ja vastuunalaisten ministerien täytyy jollakin keinoin voida näyttää toteen ajatuskantansa. Jos sellainen keino olisi, en olisi tällä hetkellä kääntynyt teidän majesteettinne puoleen.
Elämä ei merkitse mitään ihmiselle, joka ennen muuta haluaa täyttää velvollisuutensa. Mutta lähinnä sitä onnellista tietoisuutta, että on täyttänyt velvollisuutensa, hän pitää tärkeänä, että hän voi myöskin todistaa täyttäneensä sen uskollisesti. Se on niinikään julkisuuden miehen velvollisuus.