Santerre ja hänen kansalliskaartinsa työntyivät isolle bulevardille — Santerre pataljoonanpäällikön puvussa. Saint-Huruge, hallijätkäksi sonnustautuneena ja istuen täysin satuloidun ratsun selässä, jonka joku tuntematon tallirenki oli tuonut hänelle, ja Théroigne de Méricout, lojuen tykillä, jota miehet paljain käsivarsin laahasivat perässään, poikkesivat Saint-Antoinekadulle.

Vendôme-aukion kautta piti joukkojen yhtyä Feuillants-pengermällä.

Kolme tuntia kesti tämän joukon marssi. Se tempasi mukaansa niiden
korttelien asukkaat, joiden kautta kuljettiin.

Se muistutti virtavia jokia, jotka juoksunsa varrella yhä paisuvat ja
kohisten syöksyvät eteenpäin.

Joka kadunkulmassa se lisääntyi, jokaisen sivukadun risteyksessä se
paisui.

Väkijoukko oli äänetön. Mutta hetkittäin se rikkoi hiljaisuuden ja puhkesi rajuihin huutoihin tai lauloi vuoden 1789 kuulua Käy päinsä! — laulua, jonka alkuperin rohkaiseva sävy oli vähitellen muuttunut uhkaavaksi. Silloin tällöin kuului huuto: »Eläköön kansa! Eläkööt sanskulotit! Alas herra ja rouva Veto!»

Jo kauan ennen kuin joukon alkupää tuli näkyviinkään, kuului sen askelten töminä, niinkuin kuullaan nousuveden kohina, sekä laulun ja huutojen pauhu, niinkuin kuullaan rajuilmaa ennustava tuulen vihellys.

Kun Santerren osasto, joka kuljetti mukanaan Feuillants-pengermälle istutettavaa poppelia, saapui Vendôme-aukiolle, sulki siltä tien vartiosto kansalliskaartilaisia. Mikään ei olisi ollut helpompaa tälle joukolle kuin murskata tuo este. Mutta sitä ei tehty. Kansa halusi juhlia, nauraa, huvitella, peloittaa herra ja rouva Vetoa. Se ei halunnut surmata. Puun kuljettajat heittivät sikseen aikeensa istuttaa sen pengermälle ja menivät istuttamaan sitä läheisen kapusiini-luostarin pihaan.

Kansalliskokous oli jo tunnin ajan kuullut tätä meteliä, kun joukon lähetit saapuivat istuntosaliin pyytämään, että ne, joita he edustivat, saisivat marssia kansalliskokouksen ohitse.

Vergniaud ehdotti pyyntöön suostuttavaksi, mutta lisäsi samalla, että linnaan piti lähettää kuusikymmentä kansanedustajaa palatsia suojelemaan.