Benediktus XI oli kuollut — vuonna 1304 kummallisen äkillisesti. Hän kuuluu myrkytetyn viikunoilla. Filip kaunis, joka oli antanut korvatillikan Bonifacius VIII:lle Colonnan kreivin kädellä, piti tarkasti silmällä Perugiaa, minne kardinaalit olivat kokoontuneet valitsemaan uutta paavia.
Jo kauan hän oli aikonut siirrättää paavinistuimen Roomasta Ranskaan. Kun se kerran joutuisi hänen valtaansa, olisi sen pakko työskennellä hänen hyväkseen, sillä — kuten suuri opettajamme Michelet sanoo — hän tahtoi pakottaa sen »julkaisemaan tuottoisia bullia, käyttää edukseen sen heikkoudentilaa ja määrätä Pyhän Hengen Ranskan kuningashuoneen kirjuriksi ja veronkantomieheksi».
Eräänä päivänä hänen luoksensa saapui viestinviejä yltyleensä pölyisenä, lopen uupuneena ja melkein kykenemättömänä puhumaan ja ilmoitti seuraavat uutiset:
Ranskalainen ja ranskalaisvastainen puolue olivat kardinaalikokouksessa niin tasaväkiset, ettei paavia voitu valita. Suunniteltiinkin jo uutta kokousta johonkin toiseen kaupunkiin.
Tämä päätös ei miellyttänyt laisinkaan perugialaisia, jotka pitivät kunnia-asiana, että paavi valittaisiin heidän kaupungissaan.
Niinpä he keksivätkin nerokkaan keinon. He piirittivät kokoustalon ja estivät ruoan ja juoman viennin kardinaaleille. Kardinaalit alkoivat parkua.
»Valitkaa paavi», neuvoivat perugialaiset, »ja te saatte ruokaa ja juomista».
Kardinaalien vastarinta kesti neljäkolmatta tuntia.
Näiden neljänkolmatta tunnin perästä he tekivät sellaisen päätöksen, että ranskalaisvastainen puolue valitsisi kolme kardinaalia ja että ranskalaismielisin puolue kolmesta ehdokkaasta valitsisi näistä kolmesta ehdokkaasta paavin.
Ranskalaisvastainen puolue valitsi kolme Filip kauniin ilmeistä vihollista.