Näin kului suunnilleen tunti.
Vihdoin kuului eteisen ovi aukenevan. Rouva Robert syöksähti tulijaa vastaan, Lucile kohotti päätänsä, rouva Danton pysyi liikkumatta.
Tulija oli Danton.
»Yksin?» kiljahti rouva Robert.
»Rauhoittukaa», sanoi Danton, »ennen aamua ei tapahdu mitään».
»Entä Camille?» kysyi Lucile.
»Entä Robert?» kysyi kolmas nainen.
»He ovat kordelieri-kerhossa laatimassa julistusta, jolla kansalaisia kehoitetaan tarttumaan aseihin. Minä tuon heidän terveisensä ja sanon vielä kerran, ettei tänä yönä tapahdu mitään. Todistaakseni väitteeni menen nukkumaan.»
Ja hän heittäytyi täysissä pukimissa vuoteelle ja viiden minuutin perästä nukkui sikeästi, vaikka sillä hetkellä ratkaistiin elämän ja kuoleman kysymys kuninkuuden ja kansan välillä.
Kello yksi saapui Camille vuorostaan.