Suleau oli lisäksi julkaissut Brysselissä Kuninkaitten hätäkello nimistä sanomalehteä ja edistänyt siten Liègen vallankumouksen nujertamista, jolloin vapaana ja ranskalaisena elää halunnut jalo kansa palautettiin Itävallan ikeeseen ja pappistiaran orjuuteen.
Juuri näihin aikoihin Théroigne kirjoitteli kuvausta vangitsemisestaan ja oli jakobiini-kerhossa jo lukenutkin siitä muutamia kohtia.
Hän ei tyytynytkään ainoastaan Suleaun kuolemaan, vaan vaati surmattavaksi nekin yksitoista, jotka olivat hänen vankitovereitaan.
Suleau kuuli äänen, joka kansan hurratessa vaati hänen ja hänen toveriensa kuolemaa. Hän kutsui luoksensa vartioston päällikön, jolla oli komennossaan kaksisataa kansalliskaartilaista.
»Päästäkää minut ulos», sanoi hän. »Minä ilmoitan, kuka minä olen.
Minut surmataan, ja minun kuolemani pelastaa yksitoista ihmistä.»
Hänelle ei avattu porttia. Silloin hän yritti hypätä ikkunasta. Toverit vetivät hänet takaisin ja pidättivät väkisin. He eivät voineet uskoa, että heidät luovutettaisiin kylmäverisesti murhaajille, mutta he erehtyivät.
Puheenjohtaja Bonjour pelästyi väkijoukon huudoista, myöntyi Théroignen vaatimukseen ja kielsi kansalliskaartilaisia vastustamasta kansan tahtoa. Kansalliskaarti totteli, väistyi syrjään ja poistuessaan jätti portin ilman vartijoita.
Kansa syöksyi vankilaan ja raahasi ulos ensimmäisen, joka käsiin osui.
Tämä ensimmäinen oli muuan apotti Bouyon, näytelmien kirjoittaja, yhtä tunnettu Jacques-serkulle omistetuista komparunoistaan kuin niistä vihellyksistä, joilla Montansier-teatterissa oli tervehditty kolmea neljättäosaa hänen näytelmistään. Hän oli varreltaan oikea jättiläinen. Hänet riuhtaistiin valtuuston komisaarin käsistä, joka yritti pelastaa hänen henkeään, ja raahattiin pihalle. Täällä hän ryhtyi epätoivoiseen käsirysyyn murhaajiaan vastaan, ja vaikkei hänellä ollutkaan muita aseita kuin kouransa, onnistui hänen silti tehdä pari kolme ahdistamaansa taistelukyvyttömiksi.
Pistimellä hänet sitten naulittiin muuriin, ja hän heitti henkensä voimatta siinä asennossa päästä käsiksi vihollisiinsa.