»Eikö joku noista miehistä ole kirjoittanut: 'Kuninkuus kestää vain lehtisatoon saakka'?» kysyi kuningatar.
»On kyllä, madame», vastasi Charny. »Mikä on sen tarkan ennustajan nimi?»
»Manuel.»
Sitten ilmestyi uusi este kuninkaallisen perheen tielle. Melkoinen joukko miehiä ja naisia seisoi uhkaavin elein ja aseita heilutellen portailla ja pengermällä, joiden kautta oli kuljettava Tuileriein puutarhasta Maneesiin.
Vaara koitui sitäkin uhkaavammaksi, kun sveitsiläiset eivät voineet enää pitää rivejään koossa. Siitä huolimatta kapteeni yritti tunkeutua lauman läpi, mutta ahdistelijat raivostuivat siitä niin silmittömästi, että Röderer huusi:
»Varokaa, herra! Sillä teolla te surmautatte kuninkaan!»
Pysähdyttiin. Kansalliskokoukseen lähetettiin muuan henkilö ilmoittamaan, että kuningas oli tulossa pyytämään siltä suojaa.
Kansalliskokous valitsi lähetystön. Mutta kun tämä tuli näkyviin, yltyi kansan raivo entistä kiihkeämmäksi. Kuului hurjia huutoja:
»Alas Veto, alas Itävallatar! Ero tai kuolema!»
Molemmat lapset, jotka ymmärsivät, että heidän äitiään varsinkin uhattiin, painautuivat häneen kiinni. Pikku kruununprinssi kysyi: