Valitettavasti sulkeutui ovi heidän jälkeensä, ja sen kynnyksen eteen Charny suistui saatuaan päähänsä rautakangen iskun ja piikin lävistettyä hänen rintansa.
»Kuten molemmat veljeni!» mutisi hän kaatuessaan. »Poloinen Andrée…!»
Näin täyttyi Charnyn kohtalo, kuten oli täyttynyt Isidorin ja
Georgesin. — Kuningattaren kohtalo täyttyisi aikanaan.
Juuri sillä hetkellä kuului hirveää ammuntaa, joka ilmaisi, että hyökkääjät ja palatsin varusväki olivat joutuneet otteluun keskenään.
XXXII
Kello kahdestatoista kolmeen
Kun kapinallisten kärkijoukko oli torjuttu, luulivat sveitsiläiset, kuten kuningatarkin, että oli taisteltu itse pääarmeijan kanssa ja että se armeija oli nyt hajoitettu. He olivat surmanneet arviolta neljäsataa miestä Royale-pihalla, sataviisikymmentä tai kaksisataa Carrousel-aukiolla ja vallanneet seitsemän tykkiä. Niin pitkältä kuin voi nähdä, ei näkynyt ainoatakaan puolustuskuntoista miestä.
Vain pieni erillinen patteri, joka oli sijoitettu sveitsiläisten päävahtia vastapäätä olevan talon pengermälle, jatkoi yhä ammuskelua, eikä sen tulta kyetty vaientamaan.
Nyt luultiin siis, että oli päästy kapinasta voitolle, ja päätettiin millä hinnalla tahansa vallata myöskin tuo pikku patteri, mutta silloin kuului laiturikadun taholta rummunpärinää ja raskaan tykistön kovaäänistä kolinaa. Sitä armeijaa kuningas oli katsellut kaukolasilla Louvren kokoelmasalin ikkunasta..
Siihen aikaan alkoi levitä huhu, että kuningas oli lähtenyt palatsista hakeakseen turvaa kansalliskokouksesta. Vaikeata on kuvata, minkälaisen vaikutuksen tämä uutinen teki, kaikkein innokkaimpiin rojalisteihinkin. Kuningas, joka oli luvannut kuolla kuninkaallisella asemallaan, jätti paikkansa ja siirtyi vihollisen puolelle tai ainakin antautui vangiksi taistelematta.