— Voisithan minun mielestäni sanoa mitä herra de Sennones'ista ajattelet.
— Onko sopivaa, isoäiti, että nuoret tytöt näin lausuvat mielipiteensä nuorista herroista?
— Etpähän sinä salannut minulta mielipidettäsi Edvardista.
— Oh, Edvardista, sehän on aivan toista, huudahti nuori tyttö.
— Onhan tietysti, sillä Edvardista sinä et pidä ja…
— Isoäiti kulta! keskeytti Cécile estääkseen häntä jatkamasta.
Mutta isoäiti ei hellittänyt.
— Ja Henrikistä sinä pidät, jatkoi hän armottomasti.
— Oh! kuiskasi Cécile kätkien päänsä markiisittaren tyynyyn.
— Kas niin, sanoi tämä, eihän sinun tarvitse sitä hävetä. Jos pitäisit Edvardista, niin se olisi sinulle häpeäksi, mutta Henrikhän on kaikin puolin rakastettava nuori mies ja sulhaseksi sangen sopiva.