— Mutta vielä kerran, näettekö?
— Oh, täydellisesti!
— Tahdotteko seurata minua kotiini, voitteko?
— Voin kyllä, jos johdatatte minua ajatuksellanne.
— Tulkaa.
— Ah, — virkkoi Andrée, — me saavumme Pariisiin, kuljemme bulevardilla, poikkeamme kadulle, jota valaisee vain yksi ainoa lyhty.
— Aivan niin; astukaamme sisään, astukaamme sisään.
— Olemme eteisessä. Näen portaat oikealla; mutta te pakoitatte minut seinää kohti, se aukenee, ja edessäni on askelmia.
— Menkää ylös, menkää ylös! — huudahti Balsamo. — Tämä on meidän tiemme.
— Ah, nyt olemme huoneessa; täällä on leijonantaljoja ja aseita.
Kah, uuninlaaka aukenee.