"Enempää kuin ne todistavat sitäkään", lisäsin, "että teidän kirjurinne osaavat niitä tulkita".
— Ja mitä sanoi kuningas, kreivitär? — kysyi Balsamo.
— Sanoi, että saatoin olla oikeassa, mutta että hra de Sartines ei ollut väärässä.
— No sitten?
— Sitten sinetöitiin useitakin vangitsemismääräyksiä, joiden joukkoon selvästi huomasin hra de Sartines'n yrittävän pujahduttaa yhden teitäkin varten. Mutta minä en taipunut, vaan pidätin hänet yhdellä ainoalla sanalla.
"Monsieur", lausuin hänelle aivan ääneeni kuninkaan kuullen, "vangitkaa koko Pariisi, jos niin hyväksi näette, se kuuluu virkaanne; mutta älköön rohjettako koskea ainoaankaan ystävistäni… taikka!…"
"Ai, ai, hän suuttuu!" sanoi kuningas. "Pitäkää varanne, Sartines!"
"Mutta, sire, valtakunnan etu…"
"Hoh, te ette ole mikään Sully", kivahdin minä hehkuen suuttumuksesta, "enkä minä ole mikään Gabrielle".
"Madame, tahdotaan murhata kuningas niinkuin murhattiin Henrik IV."