— Te molemmat katselette minua niin kummastuneina isoilla kauneilla silmillänne, — sanoi Richelieu; — minun täytynee siis opastaa teitä omissa asioissanne?
— Opastakaa, opastakaa, — kehoittivat herttua ja kreivitär yhteen ääneen.
— Ka niin, kuningas on ihmeellisellä tarkkanäköisyydellään saanut kaiken selville, ja peljästynyt.
— Mitä on hän saanut selville? Antakaahan kuulla, — pyysi kreivitär; — sillä te ihan tapatte minut uteliaisuuteen, marski.
— No, teidän näennäisen tuttavallisuutenne tämän komean sisarenpoikani kanssa…
D'Aiguillon kalpeni, ja hänen katseensa näkyivät sanovan kreivittärelle: "Siinä näette, olinhan varma jostakin häijyydestä."
Naiset ovat sellaisissa tapauksissa rohkeita, paljoa rohkeampia kuin miehet. Kreivitär antautui heti otteluun.
— Herttua, — sanoi hän, — minä pelkään arvoituksia teidän esittäessänne sfinksin osaa; sillä silloin minusta näyttää, että minut ehdottomasti ennemmin tai myöhemmin niellään. Päästäkää minut levottomuudesta, ja jos tämä on leikkiä, hm, sallikaa minun nimittää sitä huonoksi.
— Huonoksi, kreivitär! Mutta sehän on päinvastoin oivallista, — huudahti Richelieu; — ei minun, vaan teidän leikkinne, tietenkin.
— En käsitä tästä rahtuakaan, marski, — virkkoi rouva Dubarry puristaen huuliaan kärsimättömyydestä, jonka hänen pieni kapinallinen jalkansa vielä selvemmin ilmaisi.