— Niin, hän sanoi minulle, että olit kovin sairas.
— Ja sinä uskoit sitä tyhmyriä, sitä tyhjäntoimittajaa, joka ei kelpaa muuhun kuin pahantekoon ja valheiden levittäjäksi?
— Andrée, Andrée!
— No?
— Sinä kalpenet taas.
— Mitä vielä; se Gilbert minua vain ärsyttää. Ei riitä, että alituisesti tapaan hänet tielläni, vaan minun täytyy kuulla hänestä puhuttavan, kun hän ei ole saapuvillakaan.
— Kas, nyt sinä menet jälleen tainnuksiin.
— Ah niin, hyvä Jumala!… Mutta se onkin…
Andréen huulet kalpenivat ja hänen äänensä sammui.
— Tuo on omituista! — jupisi Filip.