»Hyvä tohtori», sanoi Mirabeau Gilbertille, »pyydän teitä suomaan minulle viisitoista minuuttia sanoakseni hyvästi eräälle henkilölle, jonka täytyy poistua talosta ennen minua. Jos sitä henkilöä yritetään loukata, uskon hänet teidän suojelukseenne.»
Gilbert ymmärsi.
»Hyvä on», sanoi hän, »jätän teidät».
»Odottakaa viereisessä huoneessa. Kun mainitsemani henkilö on lähtenyt, ette saa poistua luotani ennen kuolemaani.»
Gilbert nyökkäsi.
»Lupaatteko sen kunniasanallanne?» sanoi Mirabeau.
Gilbert sopersi lupauksensa. Tämä stoalainen kummasteli tuntiessaan silmänsä kyyneltyvän, hän, joka filosofiansa turvissa luuli olevansa tunteeton.
Sitten hän astui ovelle.
Mirabeau pysäytti hänet.
»Ennenkuin menette», sanoi hän, »avatkaa kirjoituspöytäni ja tuokaa sieltä minulle muuan pieni lipas».