Hetken hän jo ajatteli, että ne olivat hovin lähettämät vaunut, jotka, huomaavasti kyllä, oli päästetty perille, yleisestä kiellosta huolimatta.
Hän riensi ikkunaan. Olisihan ollut suloinen lohdutus kuolevalle, jos kuningatar lopultakin olisi muistanut häntä!
Mutta ne olivatkin vain tavalliset vuokravaunut, jotka Jean oli noudattanut paikalle.
Tohtori arvasi, ketä varten.
Jonkun minuutin kuluttua Jean opasti muuatta isoon viittaan kietoutunutta naista vaunuihin.
Väkijoukko teki kunnioittavasti tilaa näille vaunuille, välittämättä, kuka vaunuissa ajoi.
Jean palasi sisälle.
Tuokion perästä Mirabeaun huoneen ovi aukeni ja potilaan heikko ääni kutsui tohtoria.
Gilbert riensi hänen luoksensa.
»Kas niin, tohtori», sanoi Mirabeau, »olkaa hyvä ja pankaa tämä lipas entiselle paikalleen».