»Kahdentoistatuhannen frangin maksumääräys, jonka nojalla Argenteuilin herra pastori saa minulta kuukausittain tuhannen frangia. Ne rahat hän käyttäköön hyväntekeväisyystarkoituksiin siitä päivästä alkaen, jolloin olen muuttanut asumaan Marais-linnaan.
Kirjoitettu Argenteuilin kirkossa ja varmennettu nimikirjoituksellani neitsyt Maarian alttarin ääressä.
Mirabeau vanhempi.»
Mirabeau oli tosiaankin kirjoittanut tämän maksumääräyksen ja varmentanut sen neitsyt Maarian alttarilla.
Maksumääräyksen kirjoitettuaan hän ojensi sen pastorille, joka hämmästyi luettuaan nimikirjoituksen ja hämmästyi vieläkin enemmän luettuaan koko paperin.
Sitten Mirabeau lähti kirkosta ja viittasi Gilbertiä seuraamaan mukana.
He nousivat jälleen vaunuihin.
Vaikka Mirabeau oli vain tuokioksi poikennut Argenteuiliin, ehti hän jättää jälkeensä kaksi muistoa, jotka myöhempien sukupolvien silmissä näyttivät kerrassaan suurenmoisilta.
Eräillä luonteilla on ominaisuus herättää huomiota kaikkialla, minne he jalallaan astuvatkin.
Niinkuin Kadmos, joka kylvi sotamiehiä Theban maaperälle.