»Ne ovat hänen majesteettinsa omat kuninkaalliset sanat, herra herttua.»
»Olen hyvilläni, että muistatte noin tarkoin kuningattaren suusanallisen kehoituksen. Tässä on sama kehoitus kirjoitettuna, ja koska minun täytyy polttaa tämä kirje, lukekaa se.»
Ja herttua de Choiseul näytti Léonardilta saamansa kirjeen viimeisiä rivejä. Léonard luki seuraavaa:
»Olen antanut kähertäjälleni Léonardille määräyksen totella teitä
niinkuin itseäni. Uudistan täten määräykseni.»
»Ymmärrättehän vai kuinka?» sanoi herttua.
»Oh, herra, saatte uskoa, kun teille vakuutan, että hänen majesteettinsa suusanallinenkin määräys olisi minulle riittänyt», huomautti Léonard.
»Hyvä on», sanoi herttua de Choiseul ja poltti kirjeen.
Tällöin tuli palvelija ilmoittamaan, että vaunut olivat lähtökunnossa.
»Tulkaa, hyvä Léonard», kehoitti herttua.
»Mitä, tulenko minäkin? Entä jalokivet?»