Drouet ei ollut liikahtanutkaan, olihan vain kuiskannut pari sanaa tallirengille.
Charny lähestyi häntä.
»Herra», sanoi hän, »eikö minulle ollut tilattu hevosta?»
»Oli kyllä, herra», vastasi Drouet, »mutta ei ole yhtään vapaata hevosta».
»Mitä, eikö ole hevosia?» huudahti kreivi. »Entä tuo hevonen, jota paraikaa satuloidaan pihassa, herra?»
»Se on minun.»
»Ettekö voi luovuttaa sitä minun käytettäväkseni? Minä maksan mitä vaaditaan.»
»Mahdotonta, herra. Alkaa olla jo myöhä ja minun on tehtävä vielä tänään pitkä matka.»
Enempi inttely olisi herättänyt epäluuloja; yrittää ottaa hevonen väkivalloin olisi paljastanut totuuden.
Charny keksi toisen keinon, jolla asia oli järjestettävissä.